|
1917
1: En psalm av David, när han var i Juda öken. (63:2) Gud, du är min Gud, bittida söker jag dig; min själ törstar efter dig, min kropp längtar efter dig, i ett torrt land, som försmäktar utan vatten.
2: (63:3) Så skådar jag nu efter dig i helgedomen, för att få se din makt och ära.
3: (63:4) Ty din nåd är bättre än liv; mina läppar skola prisa dig.
4: (63:5) Så skall jag då lova dig, så länge jag lever; i ditt namn skall jag upplyfta mina händer.
5: (63:6) Min själ varder mättad såsom av märg och fett; och med jublande läppar lovsjunger min mun,
6: (63:7) när jag kommer ihåg dig på mitt läger och under nattens väkter tänker på dig.
7: (63:8) Ty du är min hjälp, och under dina vingars skumma jublar jag.
8: (63:9) Min själ håller sig intill dig; din högra hand uppehåller mig.
9: (63:10) Men dessa som stå efter mitt liv och vilja fördärva det, de skola fara ned i jordens djup.
10: (63:11) De skola givas till pris åt svärdet, rovdjurs byte skola de varda.
11: (63:12) Men konungen skall glädja sig i Gud; berömma sig skall var och en som svär vid honom, ty de lögnaktigas mun skall varda tillstoppad.
|
KJV
1: ((A Psalm of David, when he was in the wilderness of Judah.)) O God, thou art my God; early will I seek thee: my soul thirsteth for thee, my flesh longeth for thee in a dry and thirsty land, where no water is;
2: To see thy power and thy glory, so as I have seen thee in the sanctuary.
3: Because thy lovingkindness is better than life, my lips shall praise thee.
4: Thus will I bless thee while I live: I will lift up my hands in thy name.
5: My soul shall be satisfied as with marrow and fatness; and my mouth shall praise thee with joyful lips:
6: When I remember thee upon my bed, and meditate on thee in the night watches.
7: Because thou hast been my help, therefore in the shadow of thy wings will I rejoice.
8: My soul followeth hard after thee: thy right hand upholdeth me.
9: But those that seek my soul, to destroy it, shall go into the lower parts of the earth.
10: They shall fall by the sword: they shall be a portion for foxes.
11: But the king shall rejoice in God; every one that sweareth by him shall glory: but the mouth of them that speak lies shall be stopped.
|
PR33.38
1: Daavidin virsi, kun hän oli Juudan erämaassa.
2: Jumala, sinä olet minun Jumalani, sinua minä etsin varhain; sinua minun sieluni janoaa, sinua halajaa minun ruumiini kuivassa ja nääntyvässä, vedettömässä maassa.
3: Niin minä katselin sinua pyhäkössä, nähdäkseni sinun voimasi ja kunniasi.
4: Sillä sinun armosi on parempi kuin elämä, minun huuleni ylistäkööt sinua.
5: Niin minä kiitän sinua elinaikani, nostan käteni sinun nimeesi.
6: Minun sieluni ravitaan niinkuin lihavuudella ja rasvalla, ja minun suuni ylistää sinua riemuitsevilla huulilla,
7: kun minä vuoteessani sinua muistan ja ajattelen sinua yön vartiohetkinä.
8: Sillä sinä olet minun apuni, ja sinun siipiesi suojassa minä riemuitsen.
9: Minun sieluni riippuu sinussa kiinni, sinun oikea kätesi tukee minua.
10: Mutta he etsivät minun henkeäni omaksi turmiokseen, he menevät maan syvyyksiin.
11: Heidät annetaan miekalle alttiiksi, he joutuvat aavikkosutten osaksi. [63:12] Mutta kuningas on iloitseva Jumalassa; hän on jokaisen kerskaus, joka hänen kauttansa vannoo. Sillä valhettelijain suu tukitaan.
|
