|
1917
1: Av David. Till dig, HERRE, ropar jag; min klippa, var icke stum mot mig. Ja, var icke tyst mot mig, så att jag bliver lik dem som fara ned i graven.
2: Hör mina böners ljud, när jag ropar till dig, när jag upplyfter mina händer mot det allraheligaste i din helgedom.
3: Tag mig icke bort med de ogudaktiga och med ogärningsmännen, som tala vänligt med sin nästa men hava ondska i sina hjärtan.
4: Giv dem efter deras gärningar och efter deras onda väsende, giv dem efter deras händers verk, vedergäll dem vad de hava gjort.
5: Ty de akta icke på HERRENS gärningar, icke på hans händer verk; därför skall han slå dem ned och ej mer bygga upp dem.
6: Lovad vare HERREN, ty han har hört mina böners ljud!
7: HERREN är min starkhet och min sköld; på honom förtröstade mitt hjärta. Och jag vart hulpen, därför fröjdar sig mitt hjärta, och med min sång vill jag tacka honom.
8: HERREN är sitt folks starkhet, och ett frälsningens värn är han för sin smorde.
9: Fräls ditt folk och välsigna din arvedel, och var deras herde och bär dem till evig tid.
|
KJV
1: ((A Psalm of David.)) Unto thee will I cry, O LORD my rock; be not silent to me: lest, if thou be silent to me, I become like them that go down into the pit.
2: Hear the voice of my supplications, when I cry unto thee, when I lift up my hands toward thy holy oracle.
3: Draw me not away with the wicked, and with the workers of iniquity, which speak peace to their neighbours, but mischief is in their hearts.
4: Give them according to their deeds, and according to the wickedness of their endeavours: give them after the work of their hands; render to them their desert.
5: Because they regard not the works of the LORD, nor the operation of his hands, he shall destroy them, and not build them up.
6: Blessed be the LORD, because he hath heard the voice of my supplications.
7: The LORD is my strength and my shield; my heart trusted in him, and I am helped: therefore my heart greatly rejoiceth; and with my song will I praise him.
8: The LORD is their strength, and he is the saving strength of his anointed.
9: Save thy people, and bless thine inheritance: feed them also, and lift them up for ever.
|
PR33.38
1: Daavidin virsi. Sinua, Herra, minä huudan; minun kallioni, älä ole minua kohtaan äänetön, etten minä, kun sinä vaiti olet, joutuisi niiden kaltaiseksi, jotka ovat hautaan vaipuneet.
2: Kuule minun rukousteni ääni, kun minä sinua avuksi huudan, kun minä käteni nostan sinun kaikkeinpyhintäsi kohti.
3: Älä tempaa minua pois jumalattomien kanssa, älä väärintekijäin kanssa, jotka puhuvat lähimmäisilleen rauhan puheita, vaikka heidän sydämessään on pahuus.
4: Anna heille heidän työnsä mukaan ja heidän tekojensa pahuuden mukaan; anna heille heidän kättensä tekojen mukaan, kosta heille, mitä he ovat tehneet.
5: Sillä eivät he ota vaaria Herran töistä eivätkä hänen kättensä teoista. Hän kukistakoon heidät, älköönkä heitä rakentako.
6: Kiitetty olkoon Herra, sillä hän on kuullut minun rukousteni äänen.
7: Herra on minun voimani ja kilpeni; häneen minun sydämeni turvasi, ja minä sain avun. Siitä minun sydämeni riemuitsee, ja veisuullani minä häntä ylistän.
8: Herra on kansansa väkevyys, hän on voideltunsa pelastus ja turva.
9: Pelasta kansasi ja siunaa perikuntasi; kaitse heitä ja kanna heitä iankaikkisesti.
|
