|
1917
1: En vallfartssång. Jag ropar till HERREN i min nöd, och han svarar mig.
2: HERRE, rädda min själ från lögnaktiga läppar, från en falsk tunga.
3: Varmed bliver du lönad, både nu och allt framgent, du falska tunga?
4: Jo, med en våldsverkares skarpa pilar och med glödande ginstkol.
5: Ve mig, att jag måste dväljas i Meseks land och bo ibland Kedars hyddor!
6: Länge nog har min själ måst bo ibland dem som hata friden.
7: Jag själv håller frid, men säger jag blott ett ord, äro de redo till strid.
|
KJV
1: ((A Song of degrees.)) In my distress I cried unto the LORD, and he heard me.
2: Deliver my soul, O LORD, from lying lips, and from a deceitful tongue.
3: What shall be given unto thee? or what shall be done unto thee, thou false tongue?
4: Sharp arrows of the mighty, with coals of juniper.
5: Woe is me, that I sojourn in Mesech, that I dwell in the tents of Kedar!
6: My soul hath long dwelt with him that hateth peace.
7: I am for peace: but when I speak, they are for war.
|
PR33.38
1: Matkalaulu. Ahdistuksessani minä huudan Herraa, ja hän vastaa minulle.
2: Herra, pelasta minun sieluni valheellisista huulista, petollisesta kielestä.
3: Mitä hän sinulle antaa ja mitä siihen vielä lisää, sinä petollinen kieli?
4: Väkivaltaisen teräviä nuolia ynnä kinsteripensaan tulisia hiiliä!
5: Voi minua, että minun täytyy oleskella muukalaisena Mesekissä, asua Keedarin majojen keskellä!
6: Kauan on minun sieluni täytynyt asua niiden seurassa, jotka rauhaa vihaavat.
7: Minä pidän rauhan, mutta jos sanan sanon, niin he ovat sotaan valmiit.
|
