Ps 9

2: (9:3) Jag vill vara glad och fröjdas i dig, jag vill lovsjunga ditt namn, du den Högste.
3: (9:4) Ty mina fiender vika tillbaka, de falla och förgås för ditt ansikte.
4: (9:5) Ja, du har utfört min rätt och min sak; du sitter på din tron såsom en rättfärdig domare.
5: (9:6) Du har näpst hedningarna och förgjort de ogudaktiga; deras namn har du utplånat för alltid och evinnerligen.
6: (9:7) Fienderna äro nedgjorda, utrotade för alltid; deras städer har du omstörtat, deras åminnelse har förgåtts.
7: (9:8) Men HERREN tronar evinnerligen, sin stol har han berett till doms;
8: (9:9) och han skall döma jordens krets med rättfärdighet, han skall skipa lag bland folken med rättvisa.
9: (9:10) Så vare då HERREN en borg för den förtryckte, en borg i nödens tider.
10: (9:11) Och må de som känna ditt namn förtrösta på dig; ty du övergiver icke dem som söka dig, HERRE.
11: (9:12) Lovsjungen HERREN, som bor i Sion, förkunnen bland folken hans gärningar.
12: (9:13) Ty han som utkräver blodskulder har kommit ihåg dem; han har icke förgätit de betrycktas klagorop.
13: (9:14) Var mig nådig, HERRE; se huru jag plågas av dem som hata mig, du som lyfter mig upp från dödens portar;
14: (9:15) på det att jag må förtälja allt ditt lov och i dottern Sions portar fröjda mig över din frälsning.
15: (9:16) Hedningarna hava sjunkit ned i den grav som de grävde; i det nät som de lade ut har deras fot blivit fångad.
16: (9:17) HERREN har gjort sig känd, han har hållit dom; han snärjer den ogudaktige i hans händers verk. Higgajón. Sela.
17: (9:18) DE ogudaktiga vika tillbaka, ned i dödsriket, alla hedningar, de som förgäta Gud.
18: (9:19) Ty icke för alltid skall den fattige vara förgäten, de betrycktas hopp skall ej varda om intet evinnerligen.
19: (9:20) Stå upp, HERRE; låt icke människor få överhanden, låt hedningarna bliva dömda inför ditt ansikte.
20: (9:21) Låt, o HERRE, förskräckelse komma över dem; må hedningarna förnimma att de äro människor. Sela.

 

2: I will be glad and rejoice in thee: I will sing praise to thy name, O thou most High.
3: When mine enemies are turned back, they shall fall and perish at thy presence.
4: For thou hast maintained my right and my cause; thou satest in the throne judging right.
5: Thou hast rebuked the heathen, thou hast destroyed the wicked, thou hast put out their name for ever and ever.
6: O thou enemy, destructions are come to a perpetual end: and thou hast destroyed cities; their memorial is perished with them.
7: But the LORD shall endure for ever: he hath prepared his throne for judgment.
8: And he shall judge the world in righteousness, he shall minister judgment to the people in uprightness.
9: The LORD also will be a refuge for the oppressed, a refuge in times of trouble.
10: And they that know thy name will put their trust in thee: for thou, LORD, hast not forsaken them that seek thee.
11: Sing praises to the LORD, which dwelleth in Zion: declare among the people his doings.
12: When he maketh inquisition for blood, he remembereth them: he forgetteth not the cry of the humble.
13: Have mercy upon me, O LORD; consider my trouble which I suffer of them that hate me, thou that liftest me up from the gates of death:
14: That I may shew forth all thy praise in the gates of the daughter of Zion: I will rejoice in thy salvation.
15: The heathen are sunk down in the pit that they made: in the net which they hid is their own foot taken.
16: The LORD is known by the judgment which he executeth: the wicked is snared in the work of his own hands. Higgaion. Selah.
17: The wicked shall be turned into hell, and all the nations that forget God.
18: For the needy shall not alway be forgotten: the expectation of the poor shall not perish for ever.
19: Arise, O LORD; let not man prevail: let the heathen be judged in thy sight.
20: Put them in fear, O LORD: that the nations may know themselves to be but men. Selah.

 

2: Minä ylistän Herraa kaikesta sydämestäni, ilmoitan kaikki sinun ihmetyösi.
3: Minä iloitsen ja riemuitsen sinussa, veisaan sinun nimesi kiitosta, sinä Korkein.
4: Sillä minun viholliseni peräytyivät, kaatuivat maahan ja hukkuivat sinun kasvojesi edessä.
5: Sinä hankit minulle oikeuden ja ajoit minun asiani, sinä istuit valtaistuimelle, sinä vanhurskas tuomari.
6: Sinä nuhtelit pakanoita, tuhosit jumalattomat; sinä pyyhit pois heidän nimensä iäksi ja ainiaaksi.
7: Viholliset ovat tuhotut, ikuisiksi raunioiksi tulleet; kaupungit sinä kukistit, heidän muistonsa on kadonnut.
8: Mutta Herra hallitsee iankaikkisesti; hän on pystyttänyt istuimensa tuomitaksensa.
9: Hän tuomitsee maanpiirin vanhurskaasti, vallitsee kansoja oikeuden mukaan.
10: Niin Herra on sorretun linna, linna ahdingon aikoina.
11: Ja sinuun turvaavat ne, jotka sinun nimesi tuntevat; sillä sinä et hylkää niitä, jotka sinua etsivät, Herra.
12: Veisatkaa kiitosta Herralle, joka Siionissa asuu, julistakaa kansojen keskuudessa hänen suuria tekojaan.
13: Sillä hän, verenkostaja, muistaa heitä eikä unhota kurjain huutoa.
14: Armahda minua, Herra, katso, kuinka minun vihamieheni minua vaivaavat, sinä, joka nostat minut kuoleman porteista,
15: että minä julistaisin kaikki sinun ylistettävät tekosi, tytär Siionin porteissa, riemuitsisin sinun avustasi.
16: Pakanat ovat vajonneet kaivamaansa hautaan; heidän jalkansa takertui verkkoon, jonka he virittivät.
17: Herra on tehnyt itsensä tunnetuksi, on pitänyt tuomiot, kietonut jumalattoman hänen kättensä tekoihin. - Kanteleen välisoitto. Sela.
18: Jumalattomat peräytyvät tuonelaan, kaikki pakanat, jotka unhottavat Jumalan.
19: Sillä ei köyhää unhoteta iäksi, eikä kurjien toivo huku ainiaaksi.
20: Nouse, Herra, älä salli ihmisten uhitella. Tuomittakoon pakanat sinun kasvojesi edessä. [9:21] Saata, Herra, heidät pelkoon. Tietäkööt pakanat olevansa vain ihmisiä. Sela.