Ps 55

2: (55:3) Akta på mig och svara mig. I mitt bekymmer är jag utan ro och måste klaga,
3: (55:4) vid fiendens rop, vid den ogudaktiges skri. Ty de vilja draga fördärv över mig, och i vrede ansätta de mig.
4: (55:5) Mitt hjärta ängslas i mitt bröst, och dödens fasor hava fallit över mig.
5: (55:6) Fruktan och bävan kommer över mig, och förfäran övertäcker mig.
6: (55:7) Därför säger jag: Ack att jag hade vingar såsom duvan! Då skulle jag flyga bort och söka mig ett bo.
7: (55:8) Ja, långt bort skulle jag fly, jag skulle taga härbärge i öknen. Sela.
8: (55:9) Jag skulle skynda att söka mig en tillflykt undan stormvind och oväder.
9: (55:10) Fördärva dem, Herre; gör deras tungor oense. Ty våld och genstridighet ser jag i staden.
10: (55:11) Dag och natt gå de omkring den, ovanpå dess murar, ondska och olycka råda därinne;
11: (55:12) ja, fördärv råder därinne, och från dess torg vika icke förtryck och svek.
12: (55:13) Se, det är icke en fiende som smädar mig, det kunde jag fördraga; det är icke min ovän som förhäver sig mot mig, för honom kunde jag gömma mig undan.
13: (55:14) Nej, du gör det, du som var min jämlike, min vän och förtrogne,
14: (55:15) du som levde med mig i ljuvlig förtrolighet, du som i Guds hus gick med mig i högtidsskaran.
15: (55:16) Döden komme över dem oförtänkt, levande fare de ned i dödsriket; ty ondska råder i deras boning, i deras hjärtan.
16: (55:17) Men jag ropar till Gud; HERREN skall frälsa mig.
17: (55:18) Afton och morgon och middag vill jag utgjuta mitt bekymmer och klaga, och han skall höra min röst.
18: (55:19) Han förlossar min själ och skaffar henne ro, så att de icke komma vid mig; ty de äro många, som stå mig emot.
19: (55:20) Gud skall höra det och giva dem svar, han som sitter på sin tron av ålder. Sela. Ty de vilja icke ändra sig, och de frukta ej Gud.
20: (55:21) Den mannen bär händer på sin vän; han bryter sitt förbund.
21: (55:22) Orden i hans mun äro hala såsom smör, men stridslust fyller hans hjärta; hans ord äro lenare än olja, dock äro de dragna svärd.
22: (55:23) Kasta din börda på HERREN, han skall uppehålla dig; han skall i evighet icke tillstädja att den rättfärdige vacklar.
23: (55:24) Gud, du skall störta dem ned i gravens djup; de blodgiriga och falska skola ej nå sin halva ålder. Men jag förtröstar på dig.

 

2: Attend unto me, and hear me: I mourn in my complaint, and make a noise;
3: Because of the voice of the enemy, because of the oppression of the wicked: for they cast iniquity upon me, and in wrath they hate me.
4: My heart is sore pained within me: and the terrors of death are fallen upon me.
5: Fearfulness and trembling are come upon me, and horror hath overwhelmed me.
6: And I said, Oh that I had wings like a dove! for then would I fly away, and be at rest.
7: Lo, then would I wander far off, and remain in the wilderness. Selah.
8: I would hasten my escape from the windy storm and tempest.
9: Destroy, O Lord, and divide their tongues: for I have seen violence and strife in the city.
10: Day and night they go about it upon the walls thereof: mischief also and sorrow are in the midst of it.
11: Wickedness is in the midst thereof: deceit and guile depart not from her streets.
12: For it was not an enemy that reproached me; then I could have borne it: neither was it he that hated me that did magnify himself against me; then I would have hid myself from him:
13: But it was thou, a man mine equal, my guide, and mine acquaintance.
14: We took sweet counsel together, and walked unto the house of God in company.
15: Let death seize upon them, and let them go down quick into hell: for wickedness is in their dwellings, and among them.
16: As for me, I will call upon God; and the LORD shall save me.
17: Evening, and morning, and at noon, will I pray, and cry aloud: and he shall hear my voice.
18: He hath delivered my soul in peace from the battle that was against me: for there were many with me.
19: God shall hear, and afflict them, even he that abideth of old. Selah. Because they have no changes, therefore they fear not God.
20: He hath put forth his hands against such as be at peace with him: he hath broken his covenant.
21: The words of his mouth were smoother than butter, but war was in his heart: his words were softer than oil, yet were they drawn swords.
22: Cast thy burden upon the LORD, and he shall sustain thee: he shall never suffer the righteous to be moved.
23: But thou, O God, shalt bring them down into the pit of destruction: bloody and deceitful men shall not live out half their days; but I will trust in thee.

 

2: Jumala, ota korviisi minun rukoukseni, älä kätkeydy, kun minä armoa anon.
3: Kuuntele minua ja vastaa minulle. Minä kuljen rauhatonna murheessani ja huokaan,
4: koska vihamies huutaa ja jumalaton ahdistaa; sillä he vyöryttävät minun päälleni turmiota ja vihassa minua vainoavat.
5: Sydämeni minun rinnassani vapisee, kuoleman kauhut lankeavat minun päälleni.
6: Pelko ja vavistus valtaa minut, pöyristys peittää minut.
7: Ja minä sanon: Olisipa minulla siivet kuin kyyhkysellä, niin minä lentäisin pois ja pääsisin lepoon!
8: Katso, minä pakenisin kauas ja yöpyisin erämaassa. Sela.
9: Minä rientäisin pakopaikkaani rajuilman ja myrskyn alta.
10: Sekoita, Herra, tee eripuraiseksi heidän kielensä, sillä minä näen väkivaltaa ja riitaa kaupungissa.
11: Yötä päivää he sitä kiertävät, sen muureja pitkin, vääryys ja vaiva on sen keskellä.
12: Sen keskellä on turmio, sorto ja petos ei väisty sen torilta.
13: Sillä ei minua herjaa vihollinen - sen minä kestäisin - eikä minua vastaan ylvästele minun vihamieheni - hänen edestään minä voisin lymytä;
14: vaan sinä, minun vertaiseni, sinä, minun ystäväni ja uskottuni,
15: jonka kanssa me elimme suloisessa sovussa, yhdessä vaelsimme Jumalan huoneeseen juhlakansan kohinassa!
16: Karatkoon kuolema heidän kimppuunsa, menkööt he elävältä alas tuonelaan, sillä heidän asunnoissansa ja sydämissänsä vallitsee sula pahuus.
17: Mutta minä huudan Jumalaa, ja Herra pelastaa minut.
18: Illoin, aamuin ja keskipäivällä minä valitan ja huokaan, ja hän kuulee minun ääneni.
19: Hän päästää minun sieluni heistä rauhaan, etteivät he minua saavuta; sillä paljon on niitä, jotka ovat minua vastaan.
20: Jumala kuulee sen ja vastaa heille, hän, joka hallitsee hamasta muinaisuudesta. Sela. Sillä he eivät muuta mieltänsä eivätkä pelkää Jumalaa.
21: Tuo mies käy käsiksi niihin, jotka hänen kanssaan rauhassa elävät, hän rikkoo liittonsa.
22: Hänen suunsa on voita sulavampi, mutta hänellä on sota mielessä; hänen sanansa ovat öljyä lauhkeammat, mutta ovat kuin paljastetut miekat.
23: Heitä murheesi Herran huomaan, hän pitää sinusta huolen, ei hän salli vanhurskaan ikinä horjua. [55:24] Mutta heidät sinä, Jumala, syökset tuonelan syvyyteen; murhamiehet ja petturit eivät pääse puoleen ikäänsä. Mutta minä turvaan sinuun.