|
1917
1: Av David, här han ställde sig vansinnig inför Abimelek, och denne drev honom ifrån sig, och han gick sin väg. (34:2) Jag vill lova HERREN alltid; hans pris skall ständigt vara i min mun.
2: (34:3) Min själ skall berömma sig av HERREN; de ödmjuka skola höra det och glädja sig.
3: (34:4) Loven med mig HERREN, låtom oss med varandra upphöja hans namn.
4: (34:5) Jag sökte HERREN, och han svarade mig, och ur all min förskräckelse räddade han mig.
5: (34:6) De som skåda upp till honom stråla av fröjd, och deras ansikten behöva icke rodna av blygsel.
6: (34:7) Här är en betryckt som ropade, och HERREN hörde honom och frälste honom ur all hans nöd.
7: (34:8) HERRENS ängel slår sitt läger omkring dem som frukta honom, och han befriar dem.
8: (34:9) Smaken och sen att HERREN är god; säll är den som tager sin tillflykt till honom.
9: (34:10) Frukten HERREN, I hans helige; ty de som frukta honom lida ingen brist.
10: (34:11) Unga lejon lida nöd och hungra, men de som söka HERREN hava icke brist på något gott.
11: (34:12) Kommen, barn, hören mig; jag skall lära eder HERRENS fruktan.
12: (34:13) Är du en man som älskar livet och önskar att se goda dagar?
13: (34:14) Avhåll då din tunga från det som är ont och dina läppar från att tala svek.
14: (34:15) Vänd dig bort ifrån det som är ont, och gör vad gott är, sök friden och trakta därefter.
15: (34:16) HERRENS ögon äro vända till de rättfärdiga och hans öron till deras rop.
16: (34:17) Men HERRENS ansikte är emot dem som göra det onda, han vill utrota deras åminnelse från jorden.
17: (34:18) När de rättfärdiga ropa, då hör HERREN och räddar dem ur all deras nöd.
18: (34:19) HERREN är nära dem som hava ett förkrossat hjärta och frälsar dem som hava en bedrövad ande.
19: (34:20) Den rättfärdige måste lida mycket, men HERREN räddar honom ur allt.
20: (34:21) Han bevarar alla hans ben; icke ett enda av dem skall sönderslås.
21: (34:22) Den ogudaktige skall dödas av olyckan, och de som hata den rättfärdige skola stå med skuld.
22: (34:23) Men sina tjänares själar förlossar HERREN, och ingen skall stå med skuld, som tager sin tillflykt till honom.
|
KJV
1: ((A Psalm of David, when he changed his behaviour before Abimelech; who drove him away, and he departed.)) I will bless the LORD at all times: his praise shall continually be in my mouth.
2: My soul shall make her boast in the LORD: the humble shall hear thereof, and be glad.
3: O magnify the LORD with me, and let us exalt his name together.
4: I sought the LORD, and he heard me, and delivered me from all my fears.
5: They looked unto him, and were lightened: and their faces were not ashamed.
6: This poor man cried, and the LORD heard him, and saved him out of all his troubles.
7: The angel of the LORD encampeth round about them that fear him, and delivereth them.
8: O taste and see that the LORD is good: blessed is the man that trusteth in him.
9: O fear the LORD, ye his saints: for there is no want to them that fear him.
10: The young lions do lack, and suffer hunger: but they that seek the LORD shall not want any good thing.
11: Come, ye children, hearken unto me: I will teach you the fear of the LORD.
12: What man is he that desireth life, and loveth many days, that he may see good?
13: Keep thy tongue from evil, and thy lips from speaking guile.
14: Depart from evil, and do good; seek peace, and pursue it.
15: The eyes of the LORD are upon the righteous, and his ears are open unto their cry.
16: The face of the LORD is against them that do evil, to cut off the remembrance of them from the earth.
17: The righteous cry, and the LORD heareth, and delivereth them out of all their troubles.
18: The LORD is nigh unto them that are of a broken heart; and saveth such as be of a contrite spirit.
19: Many are the afflictions of the righteous: but the LORD delivereth him out of them all.
20: He keepeth all his bones: not one of them is broken.
21: Evil shall slay the wicked: and they that hate the righteous shall be desolate.
22: The LORD redeemeth the soul of his servants: and none of them that trust in him shall be desolate.
|
PR33.38
1: Daavidin virsi, kun hän tekeytyi mielipuoleksi Abimelekin edessä ja tämä karkoitti hänet luotansa ja hän meni pois.
2: Minä kiitän Herraa joka aika, hänen ylistyksensä on alati minun suussani.
3: Herra on minun sieluni kerskaus, nöyrät sen kuulevat ja iloitsevat.
4: Ylistäkää minun kanssani Herraa, kiittäkäämme yhdessä hänen nimeänsä.
5: Minä etsin Herraa, ja hän vastasi minulle, hän vapahti minut kaikista peljätyksistäni.
6: Jotka häneen katsovat, ne säteilevät iloa, heidän kasvonsa eivät häpeästä punastu.
7: Tässä on kurja, joka huusi, ja Herra kuuli ja pelasti hänet kaikista hänen ahdistuksistansa.
8: Herran enkeli asettuu niiden ympärille, jotka häntä pelkäävät, ja pelastaa heidät.
9: Maistakaa ja katsokaa, kuinka Herra on hyvä. Autuas se mies, joka häneen turvaa!
10: Peljätkää Herraa, te hänen pyhänsä, sillä häntä pelkääväisiltä ei mitään puutu.
11: Nuoret leijonat kärsivät puutetta ja näkevät nälkää, mutta Herraa etsiväisiltä ei mitään hyvää puutu.
12: Tulkaa, lapset, kuulkaa minua: Herran pelkoon minä teidät opetan.
13: Kuka oletkin, joka elää tahdot ja rakastat elämän päiviä, nauttiaksesi onnea:
14: varjele kielesi pahasta ja huulesi vilppiä puhumasta;
15: vältä pahaa ja tee hyvää, etsi rauhaa ja pyri siihen.
16: Herran silmät tarkkaavat vanhurskaita ja hänen korvansa heidän huutoansa.
17: Herran kasvot ovat pahantekijöitä vastaan, hävittääksensä maasta heidän muistonsa.
18: Vanhurskaat huutavat, ja Herra kuulee ja vapahtaa heidät kaikista heidän ahdistuksistansa.
19: Lähellä on Herra niitä, joilla on särjetty sydän, ja hän pelastaa ne, joilla on murtunut mieli.
20: Monta on vanhurskaalla kärsimystä, mutta Herra vapahtaa hänet niistä kaikista.
21: Hän varjelee kaikki hänen luunsa: ei yksikään niistä murru.
22: Pahuus tappaa jumalattoman, ja jotka vanhurskasta vihaavat, ne tulevat syynalaisiksi. [34:23] Herra lunastaa palvelijainsa sielut, eikä yksikään, joka häneen turvaa, tule syynalaiseksi.
|
