Ps 127:2
Från Rilpedia
« Vers | « Kapitel |
|
|
Kapitel » | Vers » |
1917
2: Det är fåfängt att I bittida stån upp och sent gån till vila, och äten eder bröd med vedermöda; detsamma giver han åt sina vänner, medan de sova. |
KJV
2: It is vain for you to rise up early, to sit up late, to eat the bread of sorrows: for so he giveth his beloved sleep. |
PR33-38
2: Turhaan te nousette varhain ja myöhään menette levolle ja syötte leipänne murheella: yhtä hyvin hän antaa ystävilleen heidän nukkuessansa. |
| Redigera kommentar | | |