|
1917
1: Kommen, låtom oss höja glädjerop till HERREN, jubel till vår frälsnings klippa.
2: Låtom oss träda fram för hans ansikte med tacksägelse och höja jubel till honom med lovsånger.
3: Ty HERREN är en stor Gud, en stor konung över alla gudar.
4: Han har jordens djup i sin hand, och bergens höjder äro hans;
5: hans är havet, ty han har gjort det, och hans händer hava danat det torra.
6: Kommen, låtom oss tillbedja och nedfalla, låtom oss knäböja för HERREN, vår skapare.
7: Ty han är vår Gud, och vi äro det folk som han har till sin hjord, vi äro får som stå under hans vård.
8: O att I villen i dag höra hans röst! Förhärden icke edra hjärtan såsom i Meriba, såsom på Massas dag i öknen,
9: där edra fäder frestade mig, där de prövade mig, fastän de hade sett mina verk.
10: I fyrtio år var det släktet mig till leda, och jag sade: "De äro ett folk som far vilse med sitt hjärta, och de vilja icke veta av mina vägar."
11: Så svor jag då i min vrede: "De skola icke komma in i min vila."
|
KJV
1: O come, let us sing unto the LORD: let us make a joyful noise to the rock of our salvation.
2: Let us come before his presence with thanksgiving, and make a joyful noise unto him with psalms.
3: For the LORD is a great God, and a great King above all gods.
4: In his hand are the deep places of the earth: the strength of the hills is his also.
5: The sea is his, and he made it: and his hands formed the dry land.
6: O come, let us worship and bow down: let us kneel before the LORD our maker.
7: For he is our God; and we are the people of his pasture, and the sheep of his hand. To day if ye will hear his voice,
8: Harden not your heart, as in the provocation, and as in the day of temptation in the wilderness:
9: When your fathers tempted me, proved me, and saw my work.
10: Forty years long was I grieved with this generation, and said, It is a people that do err in their heart, and they have not known my ways:
11: Unto whom I sware in my wrath that they should not enter into my rest.
|
PR33.38
1: Tulkaa, kohottakaamme ilohuuto Herralle, riemuhuuto pelastuksemme kalliolle.
2: Käykäämme kiittäen hänen kasvojensa eteen, veisatkaamme hänelle riemuvirsiä.
3: Sillä Herra on suuri Jumala, suuri kuningas yli kaikkien jumalien.
4: Maan syvyydet ovat hänen kädessänsä, ja hänen ovat vuorten kukkulat.
5: Hänen on meri, sillä hän on sen tehnyt, ja kuiva maa, jonka hänen kätensä ovat valmistaneet.
6: Tulkaa, kumartukaamme ja polvistukaamme, polvillemme langetkaamme Herran, meidän Luojamme, eteen.
7: Sillä hän on meidän Jumalamme, ja me olemme kansa, jota hän paimentaa, lauma, jota hänen kätensä kaitsee. Jospa te tänä päivänä kuulisitte hänen äänensä:
8: "Älkää paaduttako sydäntänne, niinkuin Meribassa, niinkuin Massan päivänä erämaassa,
9: jossa teidän isänne minua kiusasivat, jossa he koettelivat minua, vaikka olivat nähneet minun tekoni.
10: Neljäkymmentä vuotta minä olin kyllästynyt siihen sukuun ja sanoin: `He ovat kansa, jonka sydän on eksynyt, eivätkä he tahdo tietää minun teistäni`.
11: Ja niin minä vihassani vannoin: `He eivät pääse minun lepooni`."
|
