|
1917
1: Av Salomo. Gud, giv åt konungen dina rätter och din rättfärdighet åt konungasonen.
2: Han döme ditt folk med rättfärdighet och dina betryckta med rätt.
3: Bergen bäre frid åt folket, så ock höjderna, genom rättfärdighet.
4: Han skaffe rätt åt de betryckta i folket, han frälse de fattiga och krosse förtryckaren.
5: Dig frukte man, så länge solen varar, och så länge månen skiner, från släkte till släkte.
6: Han vare lik regnet som faller på ängen, lik en regnskur som vattnar jorden.
7: I hans dagar blomstre den rättfärdige, och stor frid råde, till dess ingen måne mer finnes.
8: Må han härska från hav till hav och ifrån floden intill jordens ändar.
9: För honom buge sig öknens inbyggare, och hans fiender slicke stoftet.
10: Konungarna från Tarsis och havsländerna hembäre skänker, konungarna av Saba och Seba bäre fram gåvor.
11: Ja, alla konungar falle ned för honom, alla hedningar tjäne honom.
12: Ty han skall rädda den fattige som ropar och den betryckte och den som ingen hjälpare har.
13: Han skall vara mild mot den arme och fattige; de fattigas själar skall han frälsa.
14: Ifrån förtryck och våld skall han förlossa deras själ, och deras blod skall aktas dyrt i hans ögon.
15: Må han leva; må man föra till honom guld från Saba. Ständigt bedje man för honom, alltid välsigne man honom.
16: Ymnigt växe säden i landet, ända till bergens topp; dess frukt må susa likasom Libanons skog; och folk blomstre upp i städerna såsom örter på marken.
17: Hans namn förblive evinnerligen; så länge solen skiner, fortplante sig hans namn. Och i honom välsigne man sig; alla hedningar prise honom säll.
18: Lovad vare HERREN Gud, Israels Gud, som allena gör under!
19: Och lovat vare hans härliga namn evinnerligen, och hela jorden vare full av hans ära! Amen, Amen.
20: Slut på Davids, Isais sons, böner.
|
KJV
1: ((A Psalm for Solomon.)) Give the king thy judgments, O God, and thy righteousness unto the king's son.
2: He shall judge thy people with righteousness, and thy poor with judgment.
3: The mountains shall bring peace to the people, and the little hills, by righteousness.
4: He shall judge the poor of the people, he shall save the children of the needy, and shall break in pieces the oppressor.
5: They shall fear thee as long as the sun and moon endure, throughout all generations.
6: He shall come down like rain upon the mown grass: as showers that water the earth.
7: In his days shall the righteous flourish; and abundance of peace so long as the moon endureth.
8: He shall have dominion also from sea to sea, and from the river unto the ends of the earth.
9: They that dwell in the wilderness shall bow before him; and his enemies shall lick the dust.
10: The kings of Tarshish and of the isles shall bring presents: the kings of Sheba and Seba shall offer gifts.
11: Yea, all kings shall fall down before him: all nations shall serve him.
12: For he shall deliver the needy when he crieth; the poor also, and him that hath no helper.
13: He shall spare the poor and needy, and shall save the souls of the needy.
14: He shall redeem their soul from deceit and violence: and precious shall their blood be in his sight.
15: And he shall live, and to him shall be given of the gold of Sheba: prayer also shall be made for him continually; and daily shall he be praised.
16: There shall be an handful of corn in the earth upon the top of the mountains; the fruit thereof shall shake like Lebanon: and they of the city shall flourish like grass of the earth.
17: His name shall endure for ever: his name shall be continued as long as the sun: and men shall be blessed in him: all nations shall call him blessed.
18: Blessed be the LORD God, the God of Israel, who only doeth wondrous things.
19: And blessed be his glorious name for ever: and let the whole earth be filled with his glory; Amen, and Amen.
20: The prayers of David the son of Jesse are ended.
|
PR33.38
1: Salomon virsi. Jumala, anna kuninkaan tuomita, niinkuin sinä tuomitset, anna vanhurskautesi kuninkaan pojalle.
2: Tuomitkoon hän sinun kansaasi vanhurskaasti ja sinun kurjiasi oikeuden mukaan.
3: Vuoret kantakoot rauhaa kansalle, niin myös kukkulat, vanhurskauden voimasta.
4: Auttakoon hän kansan kurjat oikeuteen, pelastakoon köyhäin lapset ja musertakoon sortajan.
5: Niin he pelkäävät sinua, niin kauan kuin aurinko paistaa ja kuu kumottaa, polvesta polveen.
6: Hän olkoon niinkuin sade, joka nurmikolle vuotaa, niinkuin sadekuuro, joka kostuttaa maan.
7: Hänen päivinänsä vanhurskas kukoistaa, ja rauha on oleva runsas siihen saakka, kunnes kuuta ei enää ole.
8: Hallitkoon hän merestä mereen ja Eufrat-virrasta maan ääriin saakka.
9: Hänen edessänsä erämaan asujat polvistuvat, ja hänen vihollisensa nuolevat tomua.
10: Tarsiin ja saarten kuninkaat tuovat lahjoja, Saban ja Seban kuninkaat veroa maksavat.
11: Häntä kumartavat kaikki kuninkaat, kaikki kansakunnat palvelevat häntä.
12: Sillä hän pelastaa köyhän, joka apua huutaa, kurjan ja sen, jolla ei auttajaa ole.
13: Hän armahtaa vaivaista ja köyhää ja pelastaa köyhäin sielun.
14: Hän lunastaa heidän sielunsa sorrosta ja väkivallasta, ja heidän verensä on hänen silmissään kallis.
15: Hän eläköön, ja hänelle tuotakoon Saban kultaa; hänen puolestansa rukoiltakoon alati, ja siunattakoon häntä lakkaamatta.
16: Maa kasvakoon runsaasti viljaa, vuorten huippuja myöten, sen hedelmä huojukoon niinkuin Libanon; ja kansaa nouskoon kaupungeista niinkuin kasveja maasta.
17: Pysyköön hänen nimensä iankaikkisesti, ja versokoon hänen nimensä, niin kauan kuin aurinko paistaa. Hänessä he itseänsä siunatkoot, ja kaikki kansakunnat ylistäkööt häntä onnelliseksi.
18: Kiitetty olkoon Herra Jumala, Israelin Jumala, ainoa, joka ihmeitä tekee.
19: Kiitetty olkoon hänen kunniansa nimi iankaikkisesti, ja kaikki maa olkoon täynnä hänen kunniaansa. Amen, amen.
20: Daavidin, Iisain pojan, rukoukset päättyvät.
|
