|
1917
1: För sångmästaren; en psalm; en sång av David. (65:2) Gud, dig lovar man i stillhet i Sion, och till dig får man infria löfte.
2: (65:3) Du som hör bön, till dig kommer allt kött.
3: (65:4) Mina missgärningar voro mig övermäktiga; men du förlåter våra överträdelser.
4: (65:5) Säll är den som du utväljer och låter komma till dig, så att han får bo i dina gårdar. Må vi få mätta oss med det goda i ditt hus, det heliga i ditt tempel.
5: (65:6) Med underbara gärningar bönhör du oss i rättfärdighet, du vår frälsnings Gud, du som är en tillflykt för alla jordens ändar och för havet i fjärran;
6: (65:7) du som gör bergen fasta genom din kraft, ty du är omgjordad med makt;
7: (65:8) du som stillar havens brus, deras böljors brus och folkens larm.
8: (65:9) De som bo vid jordens ändar häpna för dina tecken; österland och västerland uppfyller du med jubel.
9: (65:10) Du låter dig vårda om landet och giver det överflöd, rikedom i ymnigt mått; Guds källa har vatten till fyllest. Du bereder säd åt människorna, när du så bereder jorden.
10: (65:11) Dess fåror vattnar du, du jämnar det som är upplöjt; med regnskurar uppmjukar du den, det som växer därpå välsignar du.
11: (65:12) Du kröner året med ditt goda, och dina spår drypa av fetma.
12: (65:13) Betesmarkerna i öknen drypa, och höjderna omgjorda sig med fröjd.
13: (65:14) Ängarna hölja sig i hjordar, och dalarna betäckas med säd; man höjer jubelrop och sjunger.
|
KJV
1: ((To the chief Musician, A Psalm and Song of David.)) Praise waiteth for thee, O God, in Sion: and unto thee shall the vow be performed.
2: O thou that hearest prayer, unto thee shall all flesh come.
3: Iniquities prevail against me: as for our transgressions, thou shalt purge them away.
4: Blessed is the man whom thou choosest, and causest to approach unto thee, that he may dwell in thy courts: we shall be satisfied with the goodness of thy house, even of thy holy temple.
5: By terrible things in righteousness wilt thou answer us, O God of our salvation; who art the confidence of all the ends of the earth, and of them that are afar off upon the sea:
6: Which by his strength setteth fast the mountains; being girded with power:
7: Which stilleth the noise of the seas, the noise of their waves, and the tumult of the people.
8: They also that dwell in the uttermost parts are afraid at thy tokens: thou makest the outgoings of the morning and evening to rejoice.
9: Thou visitest the earth, and waterest it: thou greatly enrichest it with the river of God, which is full of water: thou preparest them corn, when thou hast so provided for it.
10: Thou waterest the ridges thereof abundantly: thou settlest the furrows thereof: thou makest it soft with showers: thou blessest the springing thereof.
11: Thou crownest the year with thy goodness; and thy paths drop fatness.
12: They drop upon the pastures of the wilderness: and the little hills rejoice on every side.
13: The pastures are clothed with flocks; the valleys also are covered over with corn; they shout for joy, they also sing.
|
PR33.38
1: Veisuunjohtajalle; Daavidin virsi, laulu.
2: Jumala, hiljaisuudessa kiitetään sinua Siionissa, ja sinulle täytetään lupaus.
3: Sinä kuulet rukouksen: sinun tykösi tulee kaikki liha.
4: Minun syntivelkani ovat ylen raskaat, mutta sinä annat anteeksi meidän rikoksemme.
5: Autuas se, jonka sinä valitset ja otat tykösi, esikartanoissasi asumaan! Salli meidän tulla ravituiksi sinun huoneesi hyvyydellä, sinun temppelisi pyhyydellä.
6: Ihmeellisillä teoilla sinä vastaat meille vanhurskaudessa, sinä, meidän autuutemme Jumala, sinä, kaikkien maan äärten ja kaukaisen meren turva,
7: joka voimallasi vahvistat vuoret ja olet vyötetty väkevyydellä;
8: sinä, joka asetat merten pauhinan ja niiden aaltojen pauhinan ja kansojen metelin,
9: niin että ne, jotka niiden äärillä asuvat, hämmästyvät sinun ihmeitäsi; aamun ja ehtoon ääret sinä täytät riemulla.
10: Sinä pidät maasta huolen, kastelet sen runsaasti, sinä teet sen ylen rikkaaksi. Jumalan virta on vettä täynnä. Sinä valmistat heidän viljansa, sillä niin sinä valmistat maan.
11: Sinä kastelet sen vaot, sinä muhennat sen multapaakut, sadekuuroilla sinä sen pehmität ja siunaat sen laihon.
12: Sinä kaunistat vuoden hyvyydelläsi, ja sinun askeleesi tiukkuvat lihavuutta.
13: Erämaan laitumet tiukkuvat, ja kukkulat vyöttäytyvät riemuun. [65:14] Kedot verhoutuvat lammaslaumoihin, ja vilja peittää laaksot. Riemuitaan ja lauletaan!
|
