1917
1: För sångmästaren, efter "Vittnesbördets lilja"; en sång, till att inläras; av David, (60:2) när han var i fejd med Aram-Naharaim och Aram-Soba, och Joab kom tillbaka och slog edoméerna i Saltdalen, tolv tusen man. (60:3) Gud, du har förkastat och förskingrat oss, du har varit vred; upprätta oss igen.
2: (60:4) Du har kommit jorden att bäva och rämna; hela nu dess revor, ty den vacklar.
3: (60:5) Du har låtit ditt folk se hårda ting, du har iskänkt åt oss rusande vin.
4: (60:6) Men åt dem som frukta dig gav du ett baner, dit de kunde samla sig för att undfly bågen. Sela.
5: (60:7) På det att dina vänner må varda räddade, må du giva seger med din högra hand och bönhöra oss.
6: (60:8) Gud har talat i sin helgedom: "Jag skall triumfera, jag skall utskifta Sikem och skall avmäta Suckots dal.
7: (60:9) Mitt är Gilead, och mitt är Manasse, Efraim är mitt huvuds värn, Juda min härskarstav;
8: (60:10) Moab är mitt tvagningskärl, på Edom kastar jag min sko; höj jubelrop till min ära, du filistéernas land."
9: (60:11) Vem skall föra mig till den fasta staden, vem leder mig till Edom?
10: (60:12) Har icke du, o Gud, förkastat oss, så att du ej drager ut med våra härar, o Gud?
11: (60:13) Giv oss hjälp mot ovännen; ty människors hjälp är fåfänglighet.
12: (60:14) Med Gud kunna vi göra mäktiga ting; han skall förtrampa våra ovänner.
|
KJV
1: ((To the chief Musician upon Shushaneduth, Michtam of David, to teach; when he strove with Aramnaharaim and with Aramzobah, when Joab returned, and smote of Edom in the valley of salt twelve thousand.)) O God, thou hast cast us off, thou hast scattered us, thou hast been displeased; O turn thyself to us again.
2: Thou hast made the earth to tremble; thou hast broken it: heal the breaches thereof; for it shaketh.
3: Thou hast shewed thy people hard things: thou hast made us to drink the wine of astonishment.
4: Thou hast given a banner to them that fear thee, that it may be displayed because of the truth. Selah.
5: That thy beloved may be delivered; save with thy right hand, and hear me.
6: God hath spoken in his holiness; I will rejoice, I will divide Shechem, and mete out the valley of Succoth.
7: Gilead is mine, and Manasseh is mine; Ephraim also is the strength of mine head; Judah is my lawgiver;
8: Moab is my washpot; over Edom will I cast out my shoe: Philistia, triumph thou because of me.
9: Who will bring me into the strong city? who will lead me into Edom?
10: Wilt not thou, O God, which hadst cast us off? and thou, O God, which didst not go out with our armies?
11: Give us help from trouble: for vain is the help of man.
12: Through God we shall do valiantly: for he it is that shall tread down our enemies.
|
PR33.38
1: Veisuunjohtajalle; veisataan kuin: "Todistuksen lilja"; Daavidin laulu, opetettavaksi,
2: kun hän taisteli Mesopotamian aramilaisia ja Sooban aramilaisia vastaan ja Jooab palasi ja voitti Suolalaaksossa edomilaiset, kaksitoista tuhatta miestä.
3: Jumala, sinä hylkäsit meidät, sinä hajotit meidät ja olit vihastunut. Auta meidät ennallemme.
4: Sinä saatoit maan järkkymään ja halkeilemaan, korjaa sen repeämät, sillä se horjuu.
5: Sinä olet antanut kansasi nähdä kovia päiviä; olet juottanut meitä päihdyttävällä viinillä.
6: Mutta sinä olet antanut lipun niille, jotka sinua pelkäävät, että he kokoontuisivat sen turviin, jousta pakoon. Sela.
7: Että sinun rakkaasi pelastetuiksi tulisivat, auta oikealla kädelläsi ja vastaa meille.
8: Jumala on puhunut pyhäkössänsä! Minä riemuitsen, minä jaan Sikemin ja mittaan Sukkotin laakson.
9: Minun on Gilead, minun on Manasse, Efraim on minun pääni suojus, Juuda minun valtikkani.
10: Mooab on minun pesuastiani, Edomiin minä viskaan kenkäni; Filistea, nosta minulle riemuhuuto.
11: Kuka vie minut varustettuun kaupunkiin? Kuka saattaa minut Edomiin?
12: Etkö sinä, Jumala, hyljännyt meitä? Et lähtenyt, Jumala, meidän sotajoukkojemme kanssa! [60:13] Anna meille apu ahdistajaa vastaan, sillä turha on ihmisten apu. [60:14] Jumalan voimalla me teemme väkeviä tekoja; hän tallaa meidän vihollisemme maahan.
|