|
1917
1: Vidare sade Elihu:
2: Bida ännu litet, så att jag får giva dig besked, ty ännu något har jag att säga till Guds försvar.
3: Min insikt vill jag hämta vida ifrån, och åt min skapare vill jag skaffa rätt.
4: Ja, förvisso skola mina ord icke vara lögn; en man med fullgod insikt har du framför dig.
5: Se, Gud är väldig, men han försmår dock ingen, han som är så väldig i sitt förstånds kraft.
6: Den ogudaktige låter han ej bliva vid liv, men åt de arma skaffar han rätt.
7: Han tager ej sina ögon från de rättfärdiga; de få trona i konungars krets, för alltid låter han dem sitta där i höghet.
8: Och om de läggas bundna i kedjor och fångas i eländets snaror,
9: så vill han därmed visa dem vad de hava gjort, och vilka överträdelser de hava begått i sitt högmod;
10: han vill då öppna deras öra för tuktan och mana dem att vända om ifrån fördärvet.
11: Om de då höra på honom och underkasta sig, så få de framleva sina dagar i lycka och sina år i ljuvlig ro.
12: Men höra de honom ej, så förgås de genom vapen och omkomma, när de minst tänka det.
13: Ja, de som med gudlöst hjärta hängiva sig åt vrede och icke anropa honom, när han lägger dem i band,
14: deras själ skall i deras ungdom ryckas bort av döden, och deras liv skall dela tempelbolares lott.
15: Genom lidandet vill han rädda den lidande, och genom betrycket vill han öppna hans öra.
16: Så sökte han ock draga dig ur nödens gap, ut på en rymlig plats, där intet trångmål rådde; och ditt bord skulle bliva fullsatt med feta rätter.
17: Men nu bär du till fullo ogudaktighetens dom; ja, dom och rättvisa hålla dig nu fast.
18: Ty vrede borde ej få uppegga dig under din tuktans tid, och huru svårt du än har måst plikta, borde du ej därav ledas vilse.
19: Huru kan han lära dig bedja, om icke genom nöd och genom allt som nu har prövat din kraft?
20: Du må ej längta så ivrigt efter natten, den natt då folken skola ryckas bort ifrån sin plats.
21: Tag dig till vara, så att du ej vänder dig till vad fördärvligt är; sådant behagar dig ju mer än att lida.
22: Se, Gud är upphöjd genom sin kraft. Var finnes någon mästare som är honom lik?
23: Vem har föreskrivit honom hans väg, och vem kan säga: "Du gör vad orätt är?"
24: Tänk då på att upphöja hans gärningar, dem vilka människorna besjunga
25: och som de alla skåda med lust, de dödliga, om de än blott skönja dem i fjärran.
26: Ja, Gud är för hög för vårt förstånd, hans år äro flera än någon kan utrannsaka.
27: Se, vattnets droppar drager han uppåt, och de sila ned såsom regn, där hans dimma går fram;
28: skyarna gjuta dem ut såsom en ström, låta dem drypa ned över talrika människor.
29: Ja, kan någon fatta molnens utbredning, braket som utgår från hans hydda?
30: Se, sitt ljungeldsljus breder han ut över molnen, och själva havsgrunden höljer han in däri.
31: Ty så utför han sina domar över folken; så bereder han ock näring i rikligt mått.
32: I ljungeldsljus höljer han sina händer och sänder det ut mot dem som begynna strid.
33: Budskap om honom bär hans dunder; själva boskapen bebådar hans antåg.
|
KJV
1: Elihu also proceeded, and said,
2: Suffer me a little, and I will shew thee that I have yet to speak on God's behalf.
3: I will fetch my knowledge from afar, and will ascribe righteousness to my Maker.
4: For truly my words shall not be false: he that is perfect in knowledge is with thee.
5: Behold, God is mighty, and despiseth not any: he is mighty in strength and wisdom.
6: He preserveth not the life of the wicked: but giveth right to the poor.
7: He withdraweth not his eyes from the righteous: but with kings are they on the throne; yea, he doth establish them for ever, and they are exalted.
8: And if they be bound in fetters, and be holden in cords of affliction;
9: Then he sheweth them their work, and their transgressions that they have exceeded.
10: He openeth also their ear to discipline, and commandeth that they return from iniquity.
11: If they obey and serve him, they shall spend their days in prosperity, and their years in pleasures.
12: But if they obey not, they shall perish by the sword, and they shall die without knowledge.
13: But the hypocrites in heart heap up wrath: they cry not when he bindeth them.
14: They die in youth, and their life is among the unclean.
15: He delivereth the poor in his affliction, and openeth their ears in oppression.
16: Even so would he have removed thee out of the strait into a broad place, where there is no straitness; and that which should be set on thy table should be full of fatness.
17: But thou hast fulfilled the judgment of the wicked: judgment and justice take hold on thee.
18: Because there is wrath, beware lest he take thee away with his stroke: then a great ransom cannot deliver thee.
19: Will he esteem thy riches? no, not gold, nor all the forces of strength.
20: Desire not the night, when people are cut off in their place.
21: Take heed, regard not iniquity: for this hast thou chosen rather than affliction.
22: Behold, God exalteth by his power: who teacheth like him?
23: Who hath enjoined him his way? or who can say, Thou hast wrought iniquity?
24: Remember that thou magnify his work, which men behold.
25: Every man may see it; man may behold it afar off.
26: Behold, God is great, and we know him not, neither can the number of his years be searched out.
27: For he maketh small the drops of water: they pour down rain according to the vapour thereof:
28: Which the clouds do drop and distil upon man abundantly.
29: Also can any understand the spreadings of the clouds, or the noise of his tabernacle?
30: Behold, he spreadeth his light upon it, and covereth the bottom of the sea.
31: For by them judgeth he the people; he giveth meat in abundance.
32: With clouds he covereth the light; and commandeth it not to shine by the cloud that cometh betwixt.
33: The noise thereof sheweth concerning it, the cattle also concerning the vapour.
|
PR33.38
1: Elihu jatkoi puhettaan ja sanoi:
2: "Maltahan vähän, niin julistan sinulle, sillä vielä on minulla Jumalan puolesta puhuttavaa.
3: Minä noudan tietoni kaukaa ja osoitan Luojani oikeuden;
4: sillä totisesti, sanani eivät ole valhetta - mies, jolla on täydellinen tieto, on edessäsi.
5: Katso, Jumala on voimallinen, mutta ei halveksu ketään; väkevä on hänen ymmärryksensä voima.
6: Hän ei pidä jumalatonta elossa, vaan hankkii kurjille oikeuden.
7: Hän ei käännä silmiänsä pois hurskaista, vaan antaa heidän istua kuningasten kanssa valtaistuimella ikuisesti; he kohoavat korkealle.
8: Ja jos niinkin käy, että heidät kytketään kahleisiin, sidotaan kurjuuden köysillä,
9: niin hän sillä ilmaisee heille, mitä he ovat tehneet ja mitä rikkoneet pöyhkeilemisellään,
10: avaa heidän korvansa nuhtelulle ja käskee heitä kääntymään pois vääryydestä.
11: Jos he kuulevat ja alistuvat, niin saavat viettää päivänsä onnessa ja ikävuotensa ihanasti.
12: Mutta jos eivät kuule, niin he syöksyvät surman peitsiin ja menehtyvät ymmärtämättömyyteensä.
13: Mutta jumalattomat pitävät vihaa, he eivät apua huuda, kun hän on heidät vanginnut.
14: Heidän sielunsa kuolee nuoruudessa, heidän elämänsä loppuu niinkuin haureellisten pyhäkköpoikain.
15: Kurjan hän vapahtaa hänen kurjuutensa kautta ja avaa hänen korvansa ahdistuksella.
16: Sinutkin houkutteli ahdingosta pois avara tila, jossa ei ahtautta ollut, ja lihavuudesta notkuvan ruokapöydän rauha.
17: Ja niin kohtasi sinua kukkuramäärin jumalattoman tuomio; tuomio ja oikeus on käynyt sinuun kiinni.
18: Älköön kärsimyksen polte houkutelko sinua pilkkaamaan, älköönkä lunastusmaksun suuruus viekö sinua harhaan.
19: Voiko huutosi auttaa ahdingosta tahi kaikki voimasi ponnistukset?
20: Älä halaja yötä, joka siirtää kansat sijoiltansa.
21: Varo, ettet käänny vääryyteen, sillä se on sinulle mieluisampi kuin kärsimys.
22: Katso, Jumala on korkea, valliten voimassansa; kuka on hänen kaltaisensa opettaja?
23: Kuka määrää hänen tiensä, ja kuka sanoo: `Sinä teit väärin`?
24: Muista sinäkin ylistää hänen töitänsä, joiden kiitosta ihmiset veisaavat;
25: kaikki ihmiset ihailevat niitä, kuolevaiset katselevat niitä kaukaa.
26: Katso, Jumala on suuri, emme häntä käsitä, hänen vuottensa luku on ilman määrää.
27: Hän kokoaa vedenpisarat; ne vihmovat virtanaan sadetta,
28: jota pilvet vuodattavat, valuttavat ihmisjoukkojen päälle.
29: Kuka ymmärtää pilvien leviämiset, kuka hänen majansa jyrinän?
30: Katso, hän levittää niiden päälle leimauksensa ja peittää meren pohjat.
31: Sillä niin hän tuomitsee kansat, niin hän antaa runsaan ravinnon.
32: Hän peittää molemmat kätensä leimauksilla ja lähettää ne ahdistajan kimppuun.
33: Hänet ilmoittaa hänen jylinänsä, jopa karjakin hänen tulonsa."
|
