Job 12

2: Ja, visst ären I det rätta folket, och med eder kommer visheten att dö ut!
3: Dock, jämväl jag har förstånd så gott som I, icke står jag tillbaka för eder; ty vem är den som ej begriper slikt?
4: Så måste jag då vara ett åtlöje för min vän, jag som fick svar, så snart jag ropade till Gud; man ler åt en som är rättfärdig och ostrafflig!
5: Ja, med förakt ses olyckan av den som står säker; förakt väntar dem vilkas fötter vackla.
6: Men förhärjares hyddor åtnjuta frid, och trygghet få sådana som trotsa Gud, de som hava sin gud i sin hand.
7: Men fråga du boskapen, den må undervisa dig, och fåglarna under himmelen, de må upplysa dig;
8: eller tala till jorden, hon må undervisa dig, fiskarna i havet må giva dig besked.
9: Vem kan icke lära genom allt detta att det är HERRENS hand som har gjort det?
10: I hans han är ju allt levandes själ och alla mänskliga varelsers anda.
11: Skall icke öra pröva orden, likasom munnen prövar matens smak?
12: Vishet tillkommer ju de gamle och förstånd dem som länge hava levat.
13: Hos Honom finnes vishet och makt, hos honom råd och förstånd.
14: Se, vad han river ned, det bygges ej upp; för den han spärrar inne kan ingen upplåta.
15: Han håller vattnen tillbaka - se, se då bliver där torrt, han släpper dem lösa, då fördärva de landet.
16: Hos honom är kraft och klokhet, den förvillade och förvillaren äro båda i hans hand.
17: Rådsherrar utblottar han, han för dem i landsflykt, och domare gör han till dårar.
18: Han upplöser konungars välde och sätter fångbälte om deras höfter.
19: Präster utblottar han, han för dem i landsflykt, och de säkrast rotade kommer han på fall.
20: Välbetrodda män berövar han målet och avhänder de äldste deras insikt.
21: Han utgjuter förakt över furstar och lossar de starkes gördel.
22: Han blottar djupen, så att de ej höljas av mörker, dödsskuggan drager han fram i ljuset.
23: Han låter folkslag växa till - och förgör dem; han utvidgar deras gränser, men för dem sedan bort.
24: Stamhövdingar i landet berövar han förståndet, han leder dem vilse i väglösa ödemarker.
25: De famla i mörkret och hava intet ljus, han kommer dem att ragla såsom druckna.

 

2: No doubt but ye are the people, and wisdom shall die with you.
3: But I have understanding as well as you; I am not inferior to you: yea, who knoweth not such things as these?
4: I am as one mocked of his neighbour, who calleth upon God, and he answereth him: the just upright man is laughed to scorn.
5: He that is ready to slip with his feet is as a lamp despised in the thought of him that is at ease.
6: The tabernacles of robbers prosper, and they that provoke God are secure; into whose hand God bringeth abundantly.
7: But ask now the beasts, and they shall teach thee; and the fowls of the air, and they shall tell thee:
8: Or speak to the earth, and it shall teach thee: and the fishes of the sea shall declare unto thee.
9: Who knoweth not in all these that the hand of the LORD hath wrought this?
10: In whose hand is the soul of every living thing, and the breath of all mankind.
11: Doth not the ear try words? and the mouth taste his meat?
12: With the ancient is wisdom; and in length of days understanding.
13: With him is wisdom and strength, he hath counsel and understanding.
14: Behold, he breaketh down, and it cannot be built again: he shutteth up a man, and there can be no opening.
15: Behold, he withholdeth the waters, and they dry up: also he sendeth them out, and they overturn the earth.
16: With him is strength and wisdom: the deceived and the deceiver are his.
17: He leadeth counsellors away spoiled, and maketh the judges fools.
18: He looseth the bond of kings, and girdeth their loins with a girdle.
19: He leadeth princes away spoiled, and overthroweth the mighty.
20: He removeth away the speech of the trusty, and taketh away the understanding of the aged.
21: He poureth contempt upon princes, and weakeneth the strength of the mighty.
22: He discovereth deep things out of darkness, and bringeth out to light the shadow of death.
23: He increaseth the nations, and destroyeth them: he enlargeth the nations, and straiteneth them again.
24: He taketh away the heart of the chief of the people of the earth, and causeth them to wander in a wilderness where there is no way.
25: They grope in the dark without light, and he maketh them to stagger like a drunken man.

 

2: "Totisesti, te yksin olette kansa, ja teidän mukananne kuolee viisaus!
3: Onhan minullakin ymmärrystä yhtä hyvin kuin teillä; en ole minä teitä huonompi, ja kuka ei moisia tietäisi?
4: Ystävänsä pilkkana on hän, jota Jumala kuuli, kun hän häntä huusi, hurskas, nuhteeton on pilkkana.
5: Turvassa olevan mielestä sopii onnettomuudelle ylenkatse; se on valmiina niille, joiden jalka horjuu.
6: Ja rauhassa ovat väkivaltaisten majat, turvassa ne, jotka ärsyttävät Jumalaa, ne, jotka kantavat jumalansa kourassaan." -
7: "Mutta kysypä eläimiltä, niin ne opettavat sinua, ja taivaan linnuilta, niin ne ilmoittavat sinulle;
8: tahi tutkistele maata, niin se opettaa sinua, ja meren kalat kertovat sinulle.
9: Kuka kaikista näistä ei tietäisi, että Herran käsi on tämän tehnyt,
10: hänen, jonka kädessä on kaiken elävän sielu ja kaikkien ihmisolentojen henki?" -
11: "Eikö korva koettele sanoja ja suulaki maista ruuan makua?"
12: "Vanhuksilla on viisautta, ja pitkä-ikäisillä ymmärrystä." -
13: "Jumalalla on viisaus ja voima, hänellä neuvo ja ymmärrys.
14: Jos hän repii maahan, niin ei rakenneta jälleen; kenen hän telkeää sisälle, sille ei avata.
15: Katso, hän salpaa vedet, ja syntyy kuivuus; hän laskee ne irti, ja ne mullistavat maan.
16: Hänen on väkevyys ja ymmärrys; hänen on niin eksynyt kuin eksyttäjäkin.
17: Hän vie neuvosmiehet pois paljaiksi riistettyinä ja tekee tuomarit tyhmiksi.
18: Kuningasten kurituksesta hän kirvoittaa ja köyttää köyden heidän omiin vyötäisiinsä.
19: Hän vie papit pois paljaiksi riistettyinä, ja ikimahtavat hän kukistaa.
20: Hän hämmentää luotettavain puheen ja ottaa pois vanhoilta taidon.
21: Hän vuodattaa ylenkatsetta ruhtinasten päälle ja aukaisee virtojen padot.
22: Hän paljastaa syvyydet pimeyden peitosta ja tuo valoon pilkkopimeän.
23: Hän korottaa kansat, ja hän hävittää ne, hän laajentaa kansakunnat, ja hän kuljettaa ne pois.
24: Maan kansan päämiehiltä hän ottaa ymmärryksen ja panee heidät harhailemaan tiettömissä autioissa.
25: He haparoivat pimeässä valoa vailla, ja hän panee heidät hoipertelemaan kuin juopuneet."