|
1917
1: Därefter tog Sofar från Naama till orda och sade:
2: På sådant tal giva mina tankar mig ett svar, än mer, då jag nu är så upprörd i mitt inre.
3: Smädlig tillrättavisning måste jag höra, och man svarar mig med munväder på förståndigt tal.
4: Vet du då icke att så har varit från evig tid, från den stund då människor sattes på jorden:
5: att de ogudaktigas jubel varar helt kort och den gudlöses glädje ett ögonblick?
6: Om än hans förhävelse stiger upp till himmelen och hans huvud når intill molnen,
7: Så förgås han dock för alltid och aktas lik sin träck; de som sågo honom måste fråga: "Var är han?"
8: Lik en dröm flyger han bort, och ingen finner honom mer; han förjagas såsom en syn om natten.
9: Det öga som såg honom ser honom icke åter, och hans plats får ej skåda honom mer.
10: Hans barn måste gottgöra hans skulder till de arma, hans händer återbära hans vinning.
11: Bäst ungdomskraften fyller hans ben, skall den ligga i stoftet med honom.
12: Om än ondskan smakar ljuvligt i hans mun, så att han gömmer den under sin tunga,
13: är rädd om den och ej vill gå miste därom, utan håller den förvarad inom sin gom,
14: så förvandlas denna kost i hans inre, bliver huggormsetter i hans liv.
15: Den rikedom han har slukat måste han utspy; av Gud drives den ut ur hans buk.
16: Ja, huggormsgift kommer han att dricka, av etterormens tunga bliver han dräpt.
17: Ingen bäck får vederkvicka hans syn, ingen ström med flöden av honung och gräddmjölk.
18: Sitt fördärv måste han återbära, han får ej njuta därav; hans fröjd svarar ej mot den rikedom han har vunnit.
19: Ty mot de arma övade han våld och lät dem ligga där; han rev till sig hus som han ej kan hålla vid makt.
20: Han visste ej av någon ro för sin buk, men han skall icke rädda sig med sina skatter.
21: Intet slapp undan hans glupskhet, därför äger och hans lycka intet bestånd.
22: Mitt i hans överflöd påkommer honom nöd, och envar eländig vänder då mot honom sin hand.
23: Ja, så måste ske, för att hans buk må bliva fylld; sin vredes glöd skall Gud sända över honom och låta den tränga såsom ett regn in i hans kropp.
24: Om han flyr undan för vapen av järn, så genomborras han av kopparbågens skott.
25: När han då drager i pilen och den kommer ut ur hans rygg, när den ljungande udden kommer fram ur hans galla, då falla dödsfasorna över honom.
26: Idel mörker är förvarat åt hans skatter; till mat gives honom eld som brinner utan pust, den förtär vad som är kvar i hans hydda.
27: Himmelen lägger hans missgärning i dagen, och jorden reser sig upp emot honom.
28: Vad som har samlats i hans hus far åter sin kos, likt förrinnande vatten, på vredens dag.
29: Sådan lott får en ogudaktig människa av Gud, sådan arvedel har av Gud blivit bestämd åt henne.
|
KJV
1: Then answered Zophar the Naamathite, and said,
2: Therefore do my thoughts cause me to answer, and for this I make haste.
3: I have heard the check of my reproach, and the spirit of my understanding causeth me to answer.
4: Knowest thou not this of old, since man was placed upon earth,
5: That the triumphing of the wicked is short, and the joy of the hypocrite but for a moment?
6: Though his excellency mount up to the heavens, and his head reach unto the clouds;
7: Yet he shall perish for ever like his own dung: they which have seen him shall say, Where is he?
8: He shall fly away as a dream, and shall not be found: yea, he shall be chased away as a vision of the night.
9: The eye also which saw him shall see him no more; neither shall his place any more behold him.
10: His children shall seek to please the poor, and his hands shall restore their goods.
11: His bones are full of the sin of his youth, which shall lie down with him in the dust.
12: Though wickedness be sweet in his mouth, though he hide it under his tongue;
13: Though he spare it, and forsake it not; but keep it still within his mouth:
14: Yet his meat in his bowels is turned, it is the gall of asps within him.
15: He hath swallowed down riches, and he shall vomit them up again: God shall cast them out of his belly.
16: He shall suck the poison of asps: the viper's tongue shall slay him.
17: He shall not see the rivers, the floods, the brooks of honey and butter.
18: That which he laboured for shall he restore, and shall not swallow it down: according to his substance shall the restitution be, and he shall not rejoice therein.
19: Because he hath oppressed and hath forsaken the poor; because he hath violently taken away an house which he builded not;
20: Surely he shall not feel quietness in his belly, he shall not save of that which he desired.
21: There shall none of his meat be left; therefore shall no man look for his goods.
22: In the fulness of his sufficiency he shall be in straits: every hand of the wicked shall come upon him.
23: When he is about to fill his belly, God shall cast the fury of his wrath upon him, and shall rain it upon him while he is eating.
24: He shall flee from the iron weapon, and the bow of steel shall strike him through.
25: It is drawn, and cometh out of the body; yea, the glittering sword cometh out of his gall: terrors are upon him.
26: All darkness shall be hid in his secret places: a fire not blown shall consume him; it shall go ill with him that is left in his tabernacle.
27: The heaven shall reveal his iniquity; and the earth shall rise up against him.
28: The increase of his house shall depart, and his goods shall flow away in the day of his wrath.
29: This is the portion of a wicked man from God, and the heritage appointed unto him by God.
|
PR33.38
1: Naemalainen Soofar lausui ja sanoi:
2: "Tuohon minun ajatukseni tuovat vastauksen, moisesta minun mieleni kuohuu.
3: Häpäisevää nuhdetta täytyy minun kuulla, mutta minun ymmärrykseni henki antaa minulle vastauksen.
4: Tuoko on sinulla tietoa ikiajoista asti, siitä saakka, kun ihminen maan päälle pantiin?
5: Ei, vaan jumalattomain riemu loppuu lyhyeen, ja riettaan ilo on vain silmänräpäys.
6: Vaikka hänen kopeutensa kohoaa taivaaseen ja hänen päänsä ulottuu pilviin asti,
7: katoaa hän kuitenkin ainiaaksi oman likansa lailla; jotka näkivät hänet, kysyivät: `Missä hän on ?`
8: Niinkuin uni hän lentää pois, eikä häntä enää löydetä, ja hän häipyy kuin öinen näky.
9: Silmä, joka häntä katseli, ei katsele häntä enää, eikä hänen paikkansa häntä enää näe.
10: Hänen poikiensa täytyy hyvittää köyhät, hänen kättensä on annettava pois hänen omaisuutensa.
11: Nuoruuden voimaa olivat täynnä hänen luunsa, mutta sen täytyi mennä maata multaan hänen kanssansa.
12: Vaikka paha onkin makeaa hänen suussaan, niin että hän kätkee sen kielensä alle,
13: säästää sitä eikä siitä luovu, vaan pidättää sitä keskellä suulakeansa,
14: niin muuttuu tämä ruoka hänen sisässään, tulee kyykäärmeiden kähyiksi hänen sisälmyksissänsä.
15: Hän nieli rikkautta, ja hänen täytyy se oksentaa pois, Jumala ajaa sen ulos hänen vatsastansa.
16: Kyykäärmeiden myrkkyä hän imi, kyyn kieli hänet tappaa.
17: Ei hän saa ilokseen katsella puroja, ei hunaja- ja kermajokia ja -virtoja.
18: Hänen on annettava pois hankkimansa, eikä hän saa sitä itse niellä; ei ole hänen ilonsa hänen voittamansa rikkauden veroinen.
19: Sillä hän teki vaivaisille väkivaltaa ja heitti heidät siihen, hän ryösti itselleen talon, eikä saa siinä rakennella.
20: Sillä hän ei tuntenut vatsansa ikinä tyytyvän, mutta ei pelastu hän himotulla tavarallaan.
21: Ei mikään säilynyt hänen ahmailultaan, sentähden hänen onnensa ei kestä.
22: Yltäkylläisyytensä runsaudessa on hänellä hätä, häneen iskevät kaikki kurjien kourat.
23: Kun hän on täyttämässä vatsaansa, lähettää Jumala hänen kimppuunsa vihansa hehkun ja antaa sen sataa hänen päällensä hänen syödessään.
24: Jos hän pakenee rautavaruksia, niin lävistää hänet vaskijousi;
25: kun hän vetää ulos selästään nuolen, käy hänen sappensa lävitse miekan salama. Kauhut valtaavat hänet,
26: kaikki pimeys on varattu hänen aarteilleen. Hänet kuluttaa tuli, joka palaa lietsomatta, se syö, mitä on säilynyt hänen majassansa.
27: Taivas paljastaa hänen pahat tekonsa, maa nousee häntä vastaan.
28: Minkä hänen talonsa tuotti, menee menojaan vihan päivänä niinkuin tulvavedet.
29: Tämä on jumalattoman ihmisen osa Jumalalta, perintöosa, jonka Jumala hänelle määrää."
|
