Ords 6

2: om du har blivit bunden genom din muns tal, ja, fångad genom din muns tal,
3: då, min son, må du göra detta för att rädda dig, eftersom du har kommit i din nästas våld: gå och kasta dig ned för honom och ansätt honom,
4: unna dina ögon ingen sömn och dina ögonlock ingen slummer.
5: Sök räddning såsom en gasell ur jägarens våld, och såsom en fågel ur fågelfängarens våld.
6: Gå bort till myran, du late; se huru hon gör, och bliv vis.
7: Hon har ingen furste över sig, ingen tillsyningsman eller herre;
8: dock bereder hon om sommaren sin föda och samlar under skördetiden in sin mat.
9: Huru länge vill du ligga, du late? När vill du stå upp ifrån din sömn?
10: Ja, sov ännu litet, slumra ännu litet, lägg ännu litet händerna i kors för att vila,
11: så skall fattigdomen komma över dig såsom en rövare och armodet såsom en väpnad man.
12: En fördärvlig människa, ja, en ogärningsman är den som går omkring med vrånghet i munnen,
13: som blinkar med ögonen, skrapar med fötterna, giver tecken med fingrarna.
14: Svek bär en sådan i sitt hjärta, ont bringar han alltid å bane, trätor kommer han åstad.
15: Därför skall ofärd plötsligt komma över honom; oförtänkt varder han krossad utan räddning.
16: Sex ting är det som HERREN hatar, ja, sju äro styggelser för hans själ
17: stolta ögon, en lögnaktig tunga, händer som utgjuta oskyldigt blod,
18: ett hjärta som hopsmider fördärvliga anslag, fötter som äro snara till att löpa efter vad ont är,
19: den som främjar lögn genom falskt vittnesbörd, och den som vållar trätor mellan bröder.
20: Min son, bevara din faders bud, och förkasta icke din moders undervisning.
21: Hav dem alltid bundna vid ditt hjärta, fäst dem omkring din hals.
22: När du går, må de leda dig, när du ligger, må de vaka över dig, och när du vaknar upp, må de tala till dig.
23: Ty budet är en lykta och undervisningen ett ljus, och tillrättavisningar till tukt äro en livets väg.
24: De kunna bevara dig för onda kvinnor, för din nästas hustrus hala tunga.
25: Hav icke begärelse i ditt hjärta till hennes skönhet, och låt henne icke fånga dig med sina blickar.
26: Ty för skökan måste du lämna din sista brödkaka, och den gifta kvinnan går på jakt efter ditt dyra liv.
27: Kan väl någon hämta eld i sitt mantelveck utan att hans kläder bliva förbrända?
28: Eller kan någon gå på glödande kol, utan att hans fötter varda svedda?
29: Så sker ock med den som går in till sin nästas hustru; ostraffad bliver ingen som kommer vid henne.
30: Föraktar man icke tjuven som stjäl för att mätta sitt begär, när han hungrar?
31: Och han måste ju, om han ertappas, betala sjufalt igen och giva allt vad han äger i sitt hus.
32: Så är ock den utan förstånd, som förför en annans hustru; ja, en självspilling är den som sådant gör.
33: Plåga och skam är vad han vinner, och hans smälek utplånas icke.
34: Ty svartsjuk är mannens vrede, och han skonar icke på hämndens dag;
35: lösepenning aktar han alls icke på, och bryr sig ej om att du bjuder stora skänker.

 

2: Thou art snared with the words of thy mouth, thou art taken with the words of thy mouth.
3: Do this now, my son, and deliver thyself, when thou art come into the hand of thy friend; go, humble thyself, and make sure thy friend.
4: Give not sleep to thine eyes, nor slumber to thine eyelids.
5: Deliver thyself as a roe from the hand of the hunter, and as a bird from the hand of the fowler.
6: Go to the ant, thou sluggard; consider her ways, and be wise:
7: Which having no guide, overseer, or ruler,
8: Provideth her meat in the summer, and gathereth her food in the harvest.
9: How long wilt thou sleep, O sluggard? when wilt thou arise out of thy sleep?
10: Yet a little sleep, a little slumber, a little folding of the hands to sleep:
11: So shall thy poverty come as one that travelleth, and thy want as an armed man.
12: A naughty person, a wicked man, walketh with a froward mouth.
13: He winketh with his eyes, he speaketh with his feet, he teacheth with his fingers;
14: Frowardness is in his heart, he deviseth mischief continually; he soweth discord.
15: Therefore shall his calamity come suddenly; suddenly shall he be broken without remedy.
16: These six things doth the LORD hate: yea, seven are an abomination unto him:
17: A proud look, a lying tongue, and hands that shed innocent blood,
18: An heart that deviseth wicked imaginations, feet that be swift in running to mischief,
19: A false witness that speaketh lies, and he that soweth discord among brethren.
20: My son, keep thy father's commandment, and forsake not the law of thy mother:
21: Bind them continually upon thine heart, and tie them about thy neck.
22: When thou goest, it shall lead thee; when thou sleepest, it shall keep thee; and when thou awakest, it shall talk with thee.
23: For the commandment is a lamp; and the law is light; and reproofs of instruction are the way of life:
24: To keep thee from the evil woman, from the flattery of the tongue of a strange woman.
25: Lust not after her beauty in thine heart; neither let her take thee with her eyelids.
26: For by means of a whorish woman a man is brought to a piece of bread: and the adulteress will hunt for the precious life.
27: Can a man take fire in his bosom, and his clothes not be burned?
28: Can one go upon hot coals, and his feet not be burned?
29: So he that goeth in to his neighbour's wife; whosoever toucheth her shall not be innocent.
30: Men do not despise a thief, if he steal to satisfy his soul when he is hungry;
31: But if he be found, he shall restore sevenfold; he shall give all the substance of his house.
32: But whoso committeth adultery with a woman lacketh understanding: he that doeth it destroyeth his own soul.
33: A wound and dishonour shall he get; and his reproach shall not be wiped away.
34: For jealousy is the rage of a man: therefore he will not spare in the day of vengeance.
35: He will not regard any ransom; neither will he rest content, though thou givest many gifts.

 

2: jos olet kietoutunut oman suusi sanoihin, joutunut suusi sanoista kiinni,
3: niin tee toki, poikani, pelastuaksesi tämä, koska olet joutunut lähimmäisesi kouriin: Mene, heittäydy maahan ja ahdista lähimmäistäsi;
4: älä suo silmillesi unta äläkä silmäluomillesi lepoa.
5: Pelastaudu käsistä niinkuin gaselli, niinkuin lintu pyydystäjän käsistä.
6: Mene, laiska, muurahaisen tykö, katso sen menoja ja viisastu.
7: Vaikka sillä ei ole ruhtinasta, ei päällysmiestä eikä hallitsijaa,
8: se kuitenkin hankkii leipänsä kesällä ja kokoaa varastoon ruokansa elonaikana.
9: Kuinka kauan sinä, laiska, makaat, milloinka nouset unestasi?
10: Nuku vielä vähän, torku vähän, makaa vähän ristissä käsin,
11: niin köyhyys käy päällesi niinkuin rosvo ja puute niinkuin asestettu mies.
12: Kelvoton ihminen, väärä mies on se, joka kulkee suu täynnä vilppiä,
13: silmää iskee, jaloillaan merkkiä antaa, sormillansa viittoo,
14: kavaluus mielessä, pahaa aina hankitsee, riitoja rakentaa.
15: Sentähden hänen turmionsa tulee yhtäkkiä, tuokiossa hänet rusennetaan, eikä apua ole.
16: Näitä kuutta Herra vihaa, ja seitsemää hänen sielunsa kauhistuu:
17: ylpeitä silmiä, valheellista kieltä, käsiä, jotka vuodattavat viatonta verta,
18: sydäntä, joka häijyjä juonia miettii, jalkoja, jotka kiiruusti juoksevat pahaan,
19: väärää todistajaa, joka valheita puhuu, ja riidan rakentajaa veljesten kesken.
20: Säilytä, poikani, isäsi käsky äläkä hylkää äitisi opetusta.
21: Pidä ne aina sydämellesi sidottuina, kääri ne kaulasi ympärille.
22: Kulkiessasi ne sinua taluttakoot, maatessasi sinua vartioikoot, herätessäsi sinua puhutelkoot.
23: Sillä käsky on lamppu, opetus on valo, ja kurittava nuhde on elämän tie,
24: että varjeltuisit pahasta naisesta, vieraan vaimon liukkaasta kielestä.
25: Älköön sydämesi himoitko hänen kauneuttaan, älköönkä hän sinua katseillaan vangitko.
26: Sillä porttonaisen tähden menee leipäkakkukin, ja naitu nainen pyydystää kallista sielua.
27: Voiko kukaan kuljettaa tulta helmassaan, puvun häneltä palamatta?
28: Voiko kukaan kävellä hiilloksella, jalkain häneltä kärventymättä?
29: Samoin käy sen, joka menee lähimmäisensä vaimon luo: ei jää rankaisematta kukaan, joka häneen kajoaa.
30: Eikö halveksita varasta, vaikka hän olisi nälissään varastanut hengenpiteikseen?
31: Onhan hänen, jos tavataan, seitsenkertaisesti korvattava, annettava kaikki talonsa varat.
32: Joka vaimon kanssa avion rikkoo, on mieletön; itsensä menettää, joka niin tekee.
33: Hän saa vaivan ja häpeän, eikä hänen häväistystään pyyhitä pois.
34: Sillä luulevaisuus nostaa miehen vihan, ja säälimätön on hän koston päivänä.
35: Ei hän huoli mistään lunastusmaksusta, ei suostu, vaikka kuinka lahjaasi lisäät.