Mark 13

2: Jesus svarade honom: "Ja, du ser nu dessa stora byggnader; men här skall förvisso icke lämnas sten på sten; allt skall bliva nedbrutet."
3: När han sedan satt på Oljeberget, mitt emot helgedomen, frågade honom Petrus och Jakob och Johannes och Andreas, då de voro allena:
4: "Säg oss när detta skall ske, och vad som bliver tecknet till att tiden är inne, då allt detta skall gå i fullbordan."
5: Då begynte Jesus tala till dem och sade: "Sen till, att ingen förvillar eder.
6: Många skola komma under mitt namn och säga: 'Det är jag' och skola förvilla många.
7: Men när I fån höra krigslarm och rykten om krig, så förloren icke besinningen; sådant måste komma, men därmed är ännu icke änden inne.
8: Ja, folk skall resa sig upp mot folk och rike mot rike, och det skall bliva jordbävningar på den ena orten efter den andra, och hungersnöd skall uppstå; detta är begynnelsen till 'födslovåndorna'.
9: Men tagen I eder till vara. Man skall då draga eder inför domstolar, och I skolen bliva gisslade i synagogor och ställas fram inför landshövdingar och konungar, för min skull, till ett vittnesbörd för dem.
10: Men evangelium måste först bliva predikat för alla folk.
11: När man nu för eder åstad och drager eder inför rätta, så gören eder icke förut bekymmer om vad I skolen tala; utan vad som bliver eder givet i den stunden, det mån I tala. Ty det är icke I som skolen tala, utan den helige Ande.
12: Och den ene brodern skall då överlämna den andre till att dödas, ja ock fadern sitt barn; och barn skola sätta sig upp mot sina föräldrar och skola döda dem.
13: Och I skolen bliva hatade av alla, för mitt namns skull. Men den som är ståndaktig intill änden, han skall bliva frälst.
14: Men när I fån se 'förödelsens styggelse' stå där han icke borde stå - den som läser detta, han give akt därpå - då må de som äro i Judeen fly bort till bergen,
15: och den som är på taket må icke stiga ned och gå in för att hämta något ur sitt hus,
16: och den som är ute på marken må icke vända tillbaka för att hämta sin mantel.
17: Och ve de som äro havande, eller som giva di på den tiden!
18: Men bedjen att det icke må ske om vintern.
19: Ty den tiden skall bliva 'en tid av vedermöda, så svår att dess like icke har förekommit allt ifrån världens begynnelse, från den tid då Gud skapade världen, intill nu', ej heller någonsin skall förekomma.
20: Och om Herren icke förkortade den tiden, så skulle intet kött bliva frälst; men för de utvaldas skull, för de människors skull, som han har utvalt, har han förkortat den tiden.
21: Och om någon då säger till eder: 'Se här är Messias', eller: 'Se där är han', så tron det icke.
22: Ty människor som falskeligen säga sig vara Messias skola uppstå, så ock falska profeter, och de skola göra tecken och under, för att, om möjligt, förvilla de utvalda.
23: Men tagen I eder till vara. Jag har nu sagt eder allt förut.
24: Men på den tiden, efter den vedermödan, skall solen förmörkas och månen upphöra att giva sitt sken,
25: och stjärnorna skola falla ifrån himmelen, och makterna i himmelen skola bäva.
26: Och då skall man få se 'Människosonen komma i skyarna' med stor makt och härlighet.
27: Och han skall då sända ut sina änglar och församla sina utvalda från de fyra väderstrecken, från jordens ända till himmelens ända.
28: Ifrån fikonträdet mån I här hämta en liknelse. När dess kvistar begynna att få save och löven spricka ut, då veten I att sommaren är nära.
29: Likaså, när I sen detta ske, då kunnen I ock veta att han är nära och står för dörren.
30: Sannerligen säger jag eder: Detta släkte skall icke förgås, förrän allt detta sker.
31: Himmel och jord skola förgås, men mina ord skola icke förgås.
32: Men om den dagen och den stunden vet ingen något, icke änglarna i himmelen, icke ens Sonen - ingen utom Fadern.
33: Tagen eder till vara, vaken; ty I veten icke när tiden är inne.
34: Såsom när en man reser utrikes och lämnar sitt hus och giver sina tjänare makt och myndighet däröver, åt var och en hans särskilda syssla, och därvid ock bjuder portvaktaren att vaka.
35: likaså bjuder jag eder: Vaken; ty I veten icke när husets herre kommer, om han kommer på aftonen eller vid midnattstiden eller i hanegället eller på morgonen;
36: vaken, så att han icke finner eder sovande, när han oförtänkt kommer.
37: Men vad jag säger till eder, det säger jag till alla: Vaken!"

 

2: And Jesus answering said unto him, Seest thou these great buildings? there shall not be left one stone upon another, that shall not be thrown down.
3: And as he sat upon the mount of Olives over against the temple, Peter and James and John and Andrew asked him privately,
4: Tell us, when shall these things be? and what shall be the sign when all these things shall be fulfilled?
5: And Jesus answering them began to say, Take heed lest any man deceive you:
6: For many shall come in my name, saying, I am Christ; and shall deceive many.
7: And when ye shall hear of wars and rumours of wars, be ye not troubled: for such things must needs be; but the end shall not be yet.
8: For nation shall rise against nation, and kingdom against kingdom: and there shall be earthquakes in divers places, and there shall be famines and troubles: these are the beginnings of sorrows.
9: But take heed to yourselves: for they shall deliver you up to councils; and in the synagogues ye shall be beaten: and ye shall be brought before rulers and kings for my sake, for a testimony against them.
10: And the gospel must first be published among all nations.
11: But when they shall lead you, and deliver you up, take no thought beforehand what ye shall speak, neither do ye premeditate: but whatsoever shall be given you in that hour, that speak ye: for it is not ye that speak, but the Holy Ghost.
12: Now the brother shall betray the brother to death, and the father the son; and children shall rise up against their parents, and shall cause them to be put to death.
13: And ye shall be hated of all men for my name's sake: but he that shall endure unto the end, the same shall be saved.
14: But when ye shall see the abomination of desolation, spoken of by Daniel the prophet, standing where it ought not, (let him that readeth understand,) then let them that be in Judaea flee to the mountains:
15: And let him that is on the housetop not go down into the house, neither enter therein, to take any thing out of his house:
16: And let him that is in the field not turn back again for to take up his garment.
17: But woe to them that are with child, and to them that give suck in those days!
18: And pray ye that your flight be not in the winter.
19: For in those days shall be affliction, such as was not from the beginning of the creation which God created unto this time, neither shall be.
20: And except that the Lord had shortened those days, no flesh should be saved: but for the elect's sake, whom he hath chosen, he hath shortened the days.
21: And then if any man shall say to you, Lo, here is Christ; or, lo, he is there; believe him not:
22: For false Christs and false prophets shall rise, and shall shew signs and wonders, to seduce, if it were possible, even the elect.
23: But take ye heed: behold, I have foretold you all things.
24: But in those days, after that tribulation, the sun shall be darkened, and the moon shall not give her light,
25: And the stars of heaven shall fall, and the powers that are in heaven shall be shaken.
26: And then shall they see the Son of man coming in the clouds with great power and glory.
27: And then shall he send his angels, and shall gather together his elect from the four winds, from the uttermost part of the earth to the uttermost part of heaven.
28: Now learn a parable of the fig tree; When her branch is yet tender, and putteth forth leaves, ye know that summer is near:
29: So ye in like manner, when ye shall see these things come to pass, know that it is nigh, even at the doors.
30: Verily I say unto you, that this generation shall not pass, till all these things be done.
31: Heaven and earth shall pass away: but my words shall not pass away.
32: But of that day and that hour knoweth no man, no, not the angels which are in heaven, neither the Son, but the Father.
33: Take ye heed, watch and pray: for ye know not when the time is.
34: For the Son of man is as a man taking a far journey, who left his house, and gave authority to his servants, and to every man his work, and commanded the porter to watch.
35: Watch ye therefore: for ye know not when the master of the house cometh, at even, or at midnight, or at the cockcrowing, or in the morning:
36: Lest coming suddenly he find you sleeping.
37: And what I say unto you I say unto all, Watch.

 

2: Jeesus vastasi hänelle: "Sinä näet nämä suuret rakennukset. Niistä ei ole jäävä kiveä kiven päälle maahan jaottamatta."
3: Ja kun hän istui Öljymäellä, vastapäätä pyhäkköä, kysyivät Pietari ja Jaakob ja Johannes ja Andreas häneltä eriksensä:
4: "Sano meille: milloin tämä tapahtuu, ja mikä on merkki siitä, että kaikki tämä alkaa lopullisesti toteutua?"
5: Niin Jeesus rupesi puhumaan heille: "Katsokaa, ettei kukaan teitä eksytä.
6: Monta tulee minun nimessäni sanoen: 'Minä se olen', ja he eksyttävät monta.
7: Ja kun te kuulette sotien melskettä ja sanomia sodista, älkää peljästykö. Näin täytyy tapahtua, mutta se ei ole vielä loppu.
8: Sillä kansa nousee kansaa vastaan ja valtakunta valtakuntaa vastaan, tulee maanjäristyksiä monin paikoin, tulee nälänhätää. Tämä on synnytystuskien alkua.
9: Mutta pitäkää te vaari itsestänne. Teidät vedetään oikeuksiin, ja teitä piestään synagoogissa, ja teidät asetetaan maaherrain ja kuningasten eteen, minun tähteni, todistukseksi heille.
10: Ja sitä ennen pitää evankeliumi saarnattaman kaikille kansoille.
11: Ja kun he vievät teitä ja vetävät oikeuteen, älkää edeltäpäin huolehtiko siitä, mitä puhuisitte; vaan mitä teille sillä hetkellä annetaan, se puhukaa. Sillä ette te ole puhumassa, vaan Pyhä Henki.
12: Ja veli antaa veljensä kuolemaan ja isä lapsensa, ja lapset nousevat vanhempiansa vastaan ja tappavat heidät.
13: Ja te joudutte kaikkien vihattaviksi minun nimeni tähden; mutta joka vahvana pysyy loppuun asti, se pelastuu.
14: Mutta kun näette hävityksen kauhistuksen seisovan siinä, missä ei tulisi - joka tämän lukee, se tarkatkoon - silloin ne, jotka Juudeassa ovat, paetkoot vuorille;
15: joka on katolla, älköön astuko alas älköönkä menkö sisään noutamaan mitään huoneestansa;
16: ja joka on mennyt pellolle, älköön palatko takaisin noutamaan vaippaansa.
17: Voi raskaita ja imettäväisiä niinä päivinä!
18: Mutta rukoilkaa, ettei se tapahtuisi talvella.
19: Sillä niinä päivinä on oleva ahdistus, jonka kaltaista ei ole ollut hamasta luomakunnan alusta, jonka Jumala on luonut, tähän asti, eikä milloinkaan tule.
20: Ja ellei Herra lyhentäisi niitä päiviä, ei mikään liha pelastuisi; mutta valittujen tähden, jotka hän on valinnut, hän on lyhentänyt ne päivät.
21: Ja jos silloin joku sanoo teille: 'Katso, täällä on Kristus', tai: 'Katso, tuolla', niin älkää uskoko.
22: Sillä vääriä kristuksia ja vääriä profeettoja nousee, ja he tekevät tunnustekoja ja ihmeitä, eksyttääkseen, jos mahdollista, valitut.
23: Mutta olkaa te varuillanne. Minä olen edeltä sanonut teille kaikki.
24: Mutta niinä päivinä, sen ahdistuksen jälkeen, aurinko pimenee, eikä kuu anna valoansa,
25: ja tähdet putoilevat taivaalta, ja voimat, jotka taivaissa ovat, järkkyvät.
26: Ja silloin he näkevät Ihmisen Pojan tulevan pilvissä suurella voimalla ja kirkkaudella.
27: Ja silloin hän lähettää enkelinsä ja kokoaa valittunsa neljältä ilmalta, maan äärestä hamaan taivaan ääreen.
28: Mutta oppikaa viikunapuusta vertaus: Kun sen oksa jo on tuore ja lehdet puhkeavat, niin te tiedätte, että kesä on lähellä.
29: Samoin te myös, kun näette tämän tapahtuvan, tietäkää, että se on lähellä, oven edessä.
30: Totisesti minä sanon teille: tämä sukupolvi ei katoa, ennenkuin nämä kaikki tapahtuvat.
31: Taivas ja maa katoavat, mutta minun sanani eivät katoa.
32: Mutta siitä päivästä tai hetkestä ei tiedä kukaan, eivät enkelit taivaassa, eikä myöskään Poika, vaan ainoastaan Isä.
33: Olkaa varuillanne, valvokaa ja rukoilkaa, sillä ette tiedä, milloin se aika tulee.
34: On niinkuin muille maille matkustaneen miehen: kun hän jätti talonsa ja antoi palvelijoilleen vallan, kullekin oman tehtävänsä, käski hän myös ovenvartijan valvoa.
35: Valvokaa siis, sillä ette tiedä, milloin talon herra tulee, iltamyöhälläkö vai yösydännä vai kukonlaulun aikaan vai varhain aamulla,
36: ettei hän, äkkiarvaamatta tullessaan, tapaisi teitä nukkumasta.
37: Mutta minkä minä teille sanon, sen minä sanon kaikille: valvokaa."