Luk 17

2: För honom vore det bättre att en kvarnsten hängdes om hans hals och han kastades i havet, än att han skulle förföra en av dessa små.
3: Tagen eder till vara! Om din broder försyndat sig, så tillrättavisa honom; och om han då ångrar sig, så förlåt honom.
4: Ja, om han sju gånger om dagen försyndar sig mot dig och sju gånger kommer tillbaka till dig och säger: 'Jag ångrar mig' så skall du förlåta honom."
5: Och apostlarna sade till Herren: "Föröka vår tro."
6: Då sade Herren: "Om I haden tro, vore den ock blott såsom ett senapskorn, så skullen I kunna säga till detta mullbärsfikonträd: 'Ryck dig upp med rötterna, och plantera dig i havet', och det skulle lyda eder.
7: Om någon bland eder har en tjänare som kör plogen eller vaktar boskap, icke säger han väl till tjänaren, när denne kommer hem från marken: 'Gå du nu strax till bords'?
8: Säger han icke fastmer till honom: 'Red till min måltid, och fäst så upp din klädnad och betjäna mig, medan jag äter och dricker; sedan må du själv äta och dricka'?
9: Icke tackar han väl tjänaren för att denne gjorde det som blev honom befallt?
10: Sammalunda, när I haven gjort allt som har blivit eder befallt, då skolen I säga: 'Vi äro blott ringa tjänare: vi hava endast gjort vad vi voro pliktiga att göra.'"
11: Då han nu var stadd på sin färd till Jerusalem, tog han vägen mellan Samarien och Galileen.
12: Och när han kom in i en by, möttes han av tio spetälska män. Dessa stannade på avstånd
13: och ropade och sade: "Jesus, Mästare, förbarma dig över oss."
14: När han fick se dem, sade han till dem: "Gån och visen eder för prästerna." Och medan de voro på väg dit, blevo de rena.
15: Och en av dem vände tillbaka, när han såg att han hade blivit botad, och prisade Gud med hög röst
16: och föll ned på mitt ansikte för Jesu fötter och tackade honom. Och denne var en samarit.
17: Då svarade Jesus och sade: "Blevo icke alla tio gjorda rena? Var äro de nio?
18: Fanns då ibland dem ingen som vände tillbaka för att prisa Gud, utom denne främling?"
19: Och han sade till honom: "Stå upp och gå dina färde. Din tro har frälst dig."
20: Och då han blev tillfrågad av fariséerna när Guds rike skulle komma, svarade han dem och sade: "Guds rike kommer icke på sådant sätt att det kan förnimmas med ögonen,
21: ej heller skall man kunna säga: 'Se här är det', eller: 'Där är det.' Ty se, Guds rike är invärtes i eder."
22: Och han sade till lärjungarna: "Den tid skall komma, då I gärna skullen vilja se en av Människosonens dagar, men I skolen icke få det.
23: Väl skall man då säga till eder: 'Se där är han', eller: 'Se här är han'; men gån icke dit, och löpen icke därefter.
24: Ty såsom ljungelden, när den ljungar fram, lyser från himmelens ena ända till den andra, så skall det vara med Människosonen på hans dag.
25: Men först måste han lida mycket och bliva förkastad av detta släkte.
26: Och såsom det skedde på Noas tid, så skall det ock ske i Människosonens dagar:
27: människorna åto och drucko, män togo sig hustrur, och hustrur gåvos åt män, ända till den dag då Noa gick in i arken; då kom floden och förgjorde dem allasammans.
28: Likaledes, såsom det skedde på Lots tid: människorna åto och drucko, köpte och sålde, planterade och byggde,
29: men på den dag då Lot gick ut från Sodom regnade eld och svavel ned från himmelen och förgjorde dem allasammans,
30: alldeles på samma sätt skall det ske den dag då Människosonen uppenbaras.
31: Den som den dagen är på taket och har sitt bohag inne i huset, han må icke stiga ned för att hämta det; ej heller må den som är ute på marken vända tillbaka.
32: Kommen ihåg Lots hustru.
33: Den som står efter att vinna sitt liv, han skall mista det; men den som mister det, han skall rädda det.
34: Jag säger eder: Den natten skola två ligga i samma säng; den ene skall bliva upptagen, den andre skall lämnas kvar.
35: Två kvinnor skola mala tillhopa; den ena skall bliva upptagen, den andra skall lämnas kvar."
36: "Två skola vara tillsammans ute på marken; den ene skall bliva upptagen, och den andre skall lämnas kvar."
37: Då frågade de honom: "Var då, Herre?" Han svarade dem: "Där den döda kroppen är, dit skola ock rovfåglarna församla sig."

 

2: It were better for him that a millstone were hanged about his neck, and he cast into the sea, than that he should offend one of these little ones.
3: Take heed to yourselves: If thy brother trespass against thee, rebuke him; and if he repent, forgive him.
4: And if he trespass against thee seven times in a day, and seven times in a day turn again to thee, saying, I repent; thou shalt forgive him.
5: And the apostles said unto the Lord, Increase our faith.
6: And the Lord said, If ye had faith as a grain of mustard seed, ye might say unto this sycamine tree, Be thou plucked up by the root, and be thou planted in the sea; and it should obey you.
7: But which of you, having a servant plowing or feeding cattle, will say unto him by and by, when he is come from the field, Go and sit down to meat?
8: And will not rather say unto him, Make ready wherewith I may sup, and gird thyself, and serve me, till I have eaten and drunken; and afterward thou shalt eat and drink?
9: Doth he thank that servant because he did the things that were commanded him? I trow not.
10: So likewise ye, when ye shall have done all those things which are commanded you, say, We are unprofitable servants: we have done that which was our duty to do.
11: And it came to pass, as he went to Jerusalem, that he passed through the midst of Samaria and Galilee.
12: And as he entered into a certain village, there met him ten men that were lepers, which stood afar off:
13: And they lifted up their voices, and said, Jesus, Master, have mercy on us.
14: And when he saw them, he said unto them, Go shew yourselves unto the priests. And it came to pass, that, as they went, they were cleansed.
15: And one of them, when he saw that he was healed, turned back, and with a loud voice glorified God,
16: And fell down on his face at his feet, giving him thanks: and he was a Samaritan.
17: And Jesus answering said, Were there not ten cleansed? but where are the nine?
18: There are not found that returned to give glory to God, save this stranger.
19: And he said unto him, Arise, go thy way: thy faith hath made thee whole.
20: And when he was demanded of the Pharisees, when the kingdom of God should come, he answered them and said, The kingdom of God cometh not with observation:
21: Neither shall they say, Lo here! or, lo there! for, behold, the kingdom of God is within you.
22: And he said unto the disciples, The days will come, when ye shall desire to see one of the days of the Son of man, and ye shall not see it.
23: And they shall say to you, See here; or, see there: go not after them, nor follow them.
24: For as the lightning, that lighteneth out of the one part under heaven, shineth unto the other part under heaven; so shall also the Son of man be in his day.
25: But first must he suffer many things, and be rejected of this generation.
26: And as it was in the days of Noe, so shall it be also in the days of the Son of man.
27: They did eat, they drank, they married wives, they were given in marriage, until the day that Noe entered into the ark, and the flood came, and destroyed them all.
28: Likewise also as it was in the days of Lot; they did eat, they drank, they bought, they sold, they planted, they builded;
29: But the same day that Lot went out of Sodom it rained fire and brimstone from heaven, and destroyed them all.
30: Even thus shall it be in the day when the Son of man is revealed.
31: In that day, he which shall be upon the housetop, and his stuff in the house, let him not come down to take it away: and he that is in the field, let him likewise not return back.
32: Remember Lot's wife.
33: Whosoever shall seek to save his life shall lose it; and whosoever shall lose his life shall preserve it.
34: I tell you, in that night there shall be two men in one bed; the one shall be taken, and the other shall be left.
35: Two women shall be grinding together; the one shall be taken, and the other left.
36: Two men shall be in the field; the one shall be taken, and the other left.
37: And they answered and said unto him, Where, Lord? And he said unto them, Wheresoever the body is, thither will the eagles be gathered together.

 

2: Hänen olisi parempi, että myllynkivi pantaisiin hänen kaulaansa ja hänet heitettäisiin mereen, kuin että hän viettelee yhden näistä pienistä.
3: Pitäkää itsestänne vaari! Jos sinun veljesi tekee syntiä, niin nuhtele häntä, ja jos hän katuu, anna hänelle anteeksi.
4: Ja jos hän seitsemän kertaa päivässä tekee syntiä sinua vastaan ja seitsemän kertaa kääntyy sinun puoleesi ja sanoo: 'Minä kadun', niin anna hänelle anteeksi."
5: Ja apostolit sanoivat Herralle: "Lisää meille uskoa".
6: Niin Herra sanoi: "Jos teillä olisi uskoa sinapinsiemenenkään verran, niin te voisitte sanoa tälle silkkiäispuulle: 'Nouse juurinesi ja istuta itsesi mereen', ja se tottelisi teitä.
7: Jos jollakin teistä on palvelija kyntämässä tai paimentamassa, sanooko hän tälle tämän tullessa pellolta: 'Käy heti aterialle'?
8: Eikö hän pikemminkin sano hänelle: 'Valmista minulle ateria, vyöttäydy ja palvele minua, sillä aikaa kuin minä syön ja juon; ja sitten syö ja juo sinä'?
9: Ei kaiketi hän kiitä palvelijaa siitä, että tämä teki, mitä oli käsketty?
10: Niin myös te, kun olette tehneet kaiken, mitä teidän on käsketty tehdä, sanokaa: 'Me olemme ansiottomia palvelijoita; olemme tehneet vain sen, minkä olimme velvolliset tekemään'."
11: Ja kun hän oli matkalla Jerusalemiin, kulki hän Samarian ja Galilean välistä rajaa.
12: Ja hänen mennessään erääseen kylään kohtasi häntä kymmenen pitalista miestä, jotka jäivät seisomaan loitommaksi;
13: ja he korottivat äänensä ja sanoivat: "Jeesus, mestari, armahda meitä!"
14: Ja heidät nähdessään hän sanoi heille: "Menkää ja näyttäkää itsenne papeille". Ja tapahtui heidän mennessään, että he puhdistuivat.
15: Mutta yksi heistä, kun näki olevansa parannettu, palasi takaisin ja ylisti Jumalaa suurella äänellä
16: ja lankesi kasvoilleen hänen jalkojensa juureen ja kiitti häntä; ja se mies oli samarialainen.
17: Niin Jeesus vastasi ja sanoi: "Eivätkö kaikki kymmenen puhdistuneet? Missä ne yhdeksän ovat?
18: Eikö ollut muita, jotka olisivat palanneet Jumalaa ylistämään, kuin tämä muukalainen?"
19: Ja hän sanoi hänelle: "Nouse ja mene; sinun uskosi on sinut pelastanut".
20: Ja kun fariseukset kysyivät häneltä, milloin Jumalan valtakunta oli tuleva, vastasi hän heille ja sanoi: "Ei Jumalan valtakunta tule nähtävällä tavalla,
21: eikä voida sanoa: 'Katso, täällä se on', tahi: 'Tuolla'; sillä katso, Jumalan valtakunta on sisällisesti teissä".
22: Ja hän sanoi opetuslapsillensa: "Tulee aika, jolloin te halajaisitte nähdä edes yhtä Ihmisen Pojan päivää, mutta ette saa nähdä.
23: Ja teille sanotaan: 'Katso, tuolla hän on!' 'Katso, täällä!' Älkää menkö sinne älkääkä juosko perässä.
24: Sillä niinkuin salaman leimaus loistaa taivaan äärestä taivaan ääreen, niin on Ihmisen Poika päivänänsä oleva.
25: Mutta sitä ennen pitää hänen kärsimän paljon ja joutuman tämän sukupolven hyljittäväksi.
26: Ja niinkuin kävi Nooan päivinä, niin käy myöskin Ihmisen Pojan päivinä:
27: he söivät, joivat, naivat ja menivät miehelle, aina siihen päivään asti, jona Nooa meni arkkiin; ja vedenpaisumus tuli ja hukutti heidät kaikki.
28: Niin myös, samoin kuin kävi Lootin päivinä: he söivät, joivat, ostivat, myivät, istuttivat ja rakensivat,
29: mutta sinä päivänä, jona Loot lähti Sodomasta, satoi tulta ja tulikiveä taivaasta, ja se hukutti heidät kaikki,
30: samoin käy sinä päivänä, jona Ihmisen Poika ilmestyy.
31: Sinä päivänä älköön se, joka katolla on ja jolla on tavaransa huoneessa, astuko alas niitä noutamaan; ja älköön myös se, joka pellolla on, palatko takaisin.
32: Muistakaa Lootin vaimoa!
33: Joka tahtoo tallettaa elämänsä itselleen, hän kadottaa sen; mutta joka sen kadottaa, pelastaa sen.
34: Minä sanon teille: sinä yönä on kaksi miestä yhdellä vuoteella; toinen korjataan talteen, ja toinen jätetään.
35: Kaksi naista jauhaa yhdessä; toinen korjataan talteen, mutta toinen jätetään."
PR33-38:Luk 17:36
37: Ja he vastasivat ja sanoivat hänelle: "Missä, Herra?" Niin hän sanoi heille: "Missä raato on, sinne myös kotkat kokoontuvat".