|
1917
1: Sex dagar därefter tog Jesus med sig Petrus och Jakob och Johannes, Jakobs broder, och förde dem upp på ett högt berg, där de voro allena.
2: Och hans utseende förvandlades inför dem: hans ansikte sken såsom solen, och hans kläder blevo vita såsom ljuset.
3: Och se, för dem visade sig Moses och Elias, i samtal med honom.
4: Då tog Petrus till orda och sade till Jesus: "Herre, här är oss gott att vara; vill du, så skall jag här göra tre hyddor, åt dig en och åt Moses en och åt Elias en."
5: Och se, medan han ännu talade, överskyggade dem en ljus sky, och ur skyn kom en röst som sade: "Denne är min älskade Son, i vilken jag har funnit behag; hören honom."
6: När lärjungarna hörde detta, föllo de ned på sina ansikten i stor förskräckelse.
7: Men Jesus gick fram och rörde vid dem och sade: "Stån upp, och varen icke förskräckta."
8: När de då lyfte upp sina ögon, sågo de ingen utom Jesus allena.
9: Då de sedan gingo ned från berget, bjöd Jesus dem och sade: "Omtalen icke för någon denna syn, förrän Människosonen har uppstått från de döda."
10: Men lärjungarna frågade honom och sade: "Huru kunna då de skriftlärde säga att Elias först måste komma?"
11: Han svarade och sade: "Elias måste visserligen komma och upprätta allt igen;
12: men jag säger eder att Elias redan har kommit. Men de ville icke veta av honom, utan förforo mot honom alldeles såsom de ville. Sammalunda skall ock Människosonen få lida genom dem."
13: Då förstodo lärjungarna att det var om Johannes döparen som han talade till dem.
14: När de därefter kommo till folket, trädde en man fram till honom och föll på knä för honom
15: och sade: "Herre, förbarma dig över min son ty han är månadsrasande och plågas svårt; ofta faller han i elden och ofta i vattnet.
16: Och jag förde honom till dina lärjungar, men de kunde icke bota honom."
17: Då svarade Jesus och sade: "O du otrogna och vrånga släkte, huru länge måste jag vara bland eder? Huru länge måste jag härda ut med eder? Fören honom hit till mig."
18: Och Jesus tilltalade honom strängt, och den onde anden for ut ur honom; och gossen var botad från den stunden.
19: Sedan, när de voro allena, trädde lärjungarna fram till Jesus och frågade: "Varför kunde icke vi driva ut honom?"
20: Han svarade dem: "För eder otros skull. Ty sannerligen säger jag eder: Om I haven tro, vore den ock blott såsom ett senapskorn, så skolen I kunna säga till detta berg: 'Flytta dig härifrån dit bort', och det skall flytta sig; ja, intet skall då vara omöjligt för eder."
21: Detta slag kan icke drivas ut genom något annat än bön och fasta.
22: Medan de nu tillsammans vandrade omkring i Galileen, sade Jesus till dem: "Människosonen skall bliva överlämnad i människors händer,
23: och man skall döda honom, men på tredje dagen skall han uppstå igen." Då blevo de mycket bedrövade.
24: Och när de hade kommit till Kapernaum, trädde de som uppburo tempelskatten fram till Petrus och sade: "Plägar icke eder mästare betala tempelskatt?"
25: Han svarade: "Jo." När han sedan hade kommit hem, förekom honom Jesus med frågan: "Vad synes dig, Simon? Av vilka taga jordens konungar tull eller skatt, av sina söner eller av andra människor?"
26: Han svarade: "Av andra människor." Då sade Jesus till honom: "Alltså äro då sönerna fria.
27: Men för att vi icke skola bliva dem till en stötesten, så gå ned till sjön och kasta ut en krok. Tag så den första fisk som du drager upp, och när du öppnar munnen på den skall du där finna en silverpenning. Tag den, och giv den åt dem for mig och dig."
|
KJV
1: And after six days Jesus taketh Peter, James, and John his brother, and bringeth them up into an high mountain apart,
2: And was transfigured before them: and his face did shine as the sun, and his raiment was white as the light.
3: And, behold, there appeared unto them Moses and Elias talking with him.
4: Then answered Peter, and said unto Jesus, Lord, it is good for us to be here: if thou wilt, let us make here three tabernacles; one for thee, and one for Moses, and one for Elias.
5: While he yet spake, behold, a bright cloud overshadowed them: and behold a voice out of the cloud, which said, This is my beloved Son, in whom I am well pleased; hear ye him.
6: And when the disciples heard it, they fell on their face, and were sore afraid.
7: And Jesus came and touched them, and said, Arise, and be not afraid.
8: And when they had lifted up their eyes, they saw no man, save Jesus only.
9: And as they came down from the mountain, Jesus charged them, saying, Tell the vision to no man, until the Son of man be risen again from the dead.
10: And his disciples asked him, saying, Why then say the scribes that Elias must first come?
11: And Jesus answered and said unto them, Elias truly shall first come, and restore all things.
12: But I say unto you, That Elias is come already, and they knew him not, but have done unto him whatsoever they listed. Likewise shall also the Son of man suffer of them.
13: Then the disciples understood that he spake unto them of John the Baptist.
14: And when they were come to the multitude, there came to him a certain man, kneeling down to him, and saying,
15: Lord, have mercy on my son: for he is lunatick, and sore vexed: for ofttimes he falleth into the fire, and oft into the water.
16: And I brought him to thy disciples, and they could not cure him.
17: Then Jesus answered and said, O faithless and perverse generation, how long shall I be with you? how long shall I suffer you? bring him hither to me.
18: And Jesus rebuked the devil; and he departed out of him: and the child was cured from that very hour.
19: Then came the disciples to Jesus apart, and said, Why could not we cast him out?
20: And Jesus said unto them, Because of your unbelief: for verily I say unto you, If ye have faith as a grain of mustard seed, ye shall say unto this mountain, Remove hence to yonder place; and it shall remove; and nothing shall be impossible unto you.
21: Howbeit this kind goeth not out but by prayer and fasting.
22: And while they abode in Galilee, Jesus said unto them, The Son of man shall be betrayed into the hands of men:
23: And they shall kill him, and the third day he shall be raised again. And they were exceeding sorry.
24: And when they were come to Capernaum, they that received tribute money came to Peter, and said, Doth not your master pay tribute?
25: He saith, Yes. And when he was come into the house, Jesus prevented him, saying, What thinkest thou, Simon? of whom do the kings of the earth take custom or tribute? of their own children, or of strangers?
26: Peter saith unto him, Of strangers. Jesus saith unto him, Then are the children free.
27: Notwithstanding, lest we should offend them, go thou to the sea, and cast an hook, and take up the fish that first cometh up; and when thou hast opened his mouth, thou shalt find a piece of money: that take, and give unto them for me and thee.
|
PR33.38
1: Ja kuuden päivän kuluttua Jeesus otti mukaansa Pietarin sekä Jaakobin ja hänen veljensä Johanneksen ja vei heidät korkealle vuorelle, yksinäisyyteen.
2: Ja hänen muotonsa muuttui heidän edessään, ja hänen kasvonsa loistivat niinkuin aurinko, ja hänen vaatteensa tulivat valkoisiksi niinkuin valo.
3: Ja katso, heille ilmestyivät Mooses ja Elias, jotka puhuivat hänen kanssansa.
4: Niin Pietari rupesi puhumaan ja sanoi Jeesukselle: "Herra, meidän on tässä hyvä olla; jos tahdot, niin minä teen tähän kolme majaa, sinulle yhden ja Moosekselle yhden ja Eliaalle yhden".
5: Hänen vielä puhuessaan, katso, heidät varjosi valoisa pilvi; ja katso, pilvestä kuului ääni, joka sanoi: "Tämä on minun rakas Poikani, johon minä olen mielistynyt; kuulkaa häntä".
6: Kun opetuslapset sen kuulivat, lankesivat he kasvoilleen ja peljästyivät kovin.
7: Niin Jeesus tuli heidän tykönsä, koski heihin ja sanoi: "Nouskaa, älkääkä peljätkö".
8: Ja kun he nostivat silmänsä, eivät he nähneet ketään muuta kuin Jeesuksen yksinään.
9: Ja heidän kulkiessaan alas vuorelta Jeesus varoitti heitä sanoen: "Älkää kenellekään kertoko tätä näkyä, ennenkuin Ihmisen Poika on noussut kuolleista".
10: Ja hänen opetuslapsensa kysyivät häneltä sanoen: "Miksi sitten kirjanoppineet sanovat, että Eliaan pitää tulla ensin?"
11: Jeesus vastasi ja sanoi: "Elias tosin tulee ja asettaa kaikki kohdalleen.
12: Mutta minä sanon teille, että Elias on jo tullut. Mutta he eivät tunteneet häntä, vaan tekivät hänelle, mitä tahtoivat. Samoin myös Ihmisen Poika saa kärsiä heiltä."
13: Silloin opetuslapset ymmärsivät hänen puhuneen heille Johannes Kastajasta.
14: Ja kun he saapuivat kansan luo, tuli hänen tykönsä muuan mies, polvistui hänen eteensä
15: ja sanoi: "Herra, armahda minun poikaani, sillä hän on kuunvaihetautinen ja kärsii kovin; usein hän kaatuu, milloin tuleen, milloin veteen.
16: Ja minä toin hänet sinun opetuslastesi tykö, mutta he eivät voineet häntä parantaa."
17: Niin Jeesus vastasi ja sanoi: "Voi sinä epäuskoinen ja nurja sukupolvi, kuinka kauan minun täytyy olla teidän kanssanne? Kuinka kauan kärsiä teitä? Tuokaa hänet tänne minun tyköni."
18: Ja Jeesus nuhteli riivaajaa, ja se lähti pojasta, ja poika oli siitä hetkestä terve.
19: Sitten opetuslapset menivät Jeesuksen tykö eriksensä ja sanoivat: "Miksi emme me voineet ajaa sitä ulos?"
20: Niin hän sanoi heille: "Teidän epäuskonne tähden; sillä totisesti minä sanon teille: jos teillä olisi uskoa sinapinsiemenenkään verran, niin te voisitte sanoa tälle vuorelle: 'Siirry täältä tuonne', ja se siirtyisi, eikä mikään olisi teille mahdotonta".
PR33-38:Matt 17:21
22: Ja kun he yhdessä vaelsivat Galileassa, sanoi Jeesus heille: "Ihmisen Poika annetaan ihmisten käsiin,
23: ja he tappavat hänet, ja kolmantena päivänä hän nousee ylös". Ja he tulivat kovin murheellisiksi.
24: Ja kun he saapuivat Kapernaumiin, tulivat temppeliveron kantajat Pietarin luo ja sanoivat: "Eikö teidän opettajanne maksa temppeliveroa?"
25: Hän sanoi: "Maksaa". Ja kun hän tuli huoneeseen, kysyi Jeesus häneltä ensi sanaksi: "Mitä arvelet, Simon? Keiltä maan kuninkaat ottavat tullia tai veroa? Lapsiltaanko vai vierailta?"
26: Ja kun hän vastasi: "Vierailta", sanoi Jeesus hänelle: "Lapset ovat siis vapaat.
27: Mutta ettemme heitä loukkaisi, niin mene ja heitä onki järveen. Ota sitten ensiksi saamasi kala, ja kun avaat sen suun, löydät hopearahan. Ota se ja anna heille minun puolestani ja omasta puolestasi."
|
