Matt 20

2: Och när han hade kommit överens med arbetarna om en viss dagspenning, sände han dem till sin vingård.
3: När han sedan gick ut vid tredje timmen, fick han se några andra stå sysslolösa på torget;
4: och han sade till dem: 'Gån ock I till min vingård, så skall jag giva eder vad skäligt är.'
5: Och de gingo. Åter gick han ut vid sjätte timmen och vid nionde och gjorde sammalunda.
6: Också vid elfte timmen gick han ut och fann då några andra stå där; och han sade till dem: 'Varför stån I här hela dagen sysslolösa?'
7: De svarade honom: 'Därför att ingen har lejt oss.' Då sade han till dem: 'Gån ock I till min vingård.'
8: När det så hade blivit afton, sade vingårdens herre till sin förvaltare: 'Kalla fram arbetarna och giv dem deras lön, men begynn med de sista och gå så tillbaka ända till de första.'
9: Då nu de kommo fram, som voro lejda vid elfte timmen, fick var och en av dem full dagspenning.
10: När sedan de första kommo, trodde de att de skulle få mer, men också var och en av dem fick samma dagspenning.
11: När de så fingo, knorrade de mot husbonden.
12: och sade: 'Dessa sista hava arbetat allenast en timme, och du har ändå ställt dem lika med oss, som hava burit dagens tunga och solens hetta?'
13: Då svarade han en av dem och sade: 'Min vän, jag gör dig ingen orätt. Kom du icke överens med mig om den dagspenningen?
14: Tag vad dig tillkommer och gå. Men åt denne siste vill jag giva lika mycket som åt dig.
15: Har jag icke lov att göra såsom jag vill med det som är mitt? Eller skall du med onda ögon se på att jag är så god?' -
16: Så skola de sista bliva de första, och de första bliva de sista."
17: Då nu Jesus ville gå upp till Jerusalem, tog han till sig de tolv, så att de voro allena; och under vägen sade han till dem:
18: "Se, vi gå nu upp till Jerusalem, och Människosonen skall bliva överlämnad åt översteprästerna och de skriftlärde, och de skola döma honom till döden
19: och överlämna honom åt hedningarna till att begabbas och gisslas och korsfästas; men på tredje dagen skall han uppstå igen."
20: Då trädde Sebedeus' söners moder fram till honom med sina söner och föll ned för honom och ville begära något av honom.
21: Han frågade henne: "Vad vill du?" Hon svarade honom: "Säg att i ditt rike den ene av dessa mina två söner skall få sitta på din högra sida, och den andre på din vänstra."
22: Men Jesus svarade och sade: "I veten icke vad I begären. Kunnen I dricka den kalk som jag skall dricka?" De svarade honom: "Det kunna vi."
23: Då sade han till dem: "Ja, väl skolen I få dricka min kalk, men platsen på min högra sida och platsen på min vänstra tillkommer det icke mig att bortgiva, utan de skola tillfalla dem för vilka så är bestämt av min Fader."
24: När de tio andra hörde detta, blevo de misslynta på de två bröderna.
25: Då kallade Jesus dem till sig och sade: "I veten att furstarna uppträda mot sina folk såsom herrar, och att de mäktige låta folken känna sin myndighet.
26: Så är det icke bland eder; utan den som vill bliva störst bland eder, han vare de andras tjänare,
27: och den som vill vara främst bland eder, han vare de andras dräng,
28: likasom Människosonen har kommit, icke för att låta tjäna sig, utan för att tjäna och giva sitt liv till lösen för många."
29: När de sedan gingo ut ifrån Jeriko, följde honom mycket folk.
30: Och se, två blinda sutto där vid vägen. När dessa hörde att det var Jesus som gick där fram, ropade de och sade: "Herre, förbarma dig över oss, du Davids son."
31: Och folket tillsade dem strängeligen att de skulle tiga; men de ropade dess mer och sade: "Herre, förbarma dig över oss, du Davids son."
32: Då stannade Jesus och kallade dem till sig och sade: "Vad viljen I att jag skall göra eder?"
33: De svarade honom: "Herre, låt våra ögon bliva öppnade."
34: Då förbarmade sig Jesus över dem och rörde vid deras ögon, och strax fingo de sin syn och följde honom.

 

2: And when he had agreed with the labourers for a penny a day, he sent them into his vineyard.
3: And he went out about the third hour, and saw others standing idle in the marketplace,
4: And said unto them; Go ye also into the vineyard, and whatsoever is right I will give you. And they went their way.
5: Again he went out about the sixth and ninth hour, and did likewise.
6: And about the eleventh hour he went out, and found others standing idle, and saith unto them, Why stand ye here all the day idle?
7: They say unto him, Because no man hath hired us. He saith unto them, Go ye also into the vineyard; and whatsoever is right, that shall ye receive.
8: So when even was come, the lord of the vineyard saith unto his steward, Call the labourers, and give them their hire, beginning from the last unto the first.
9: And when they came that were hired about the eleventh hour, they received every man a penny.
10: But when the first came, they supposed that they should have received more; and they likewise received every man a penny.
11: And when they had received it, they murmured against the goodman of the house,
12: Saying, These last have wrought but one hour, and thou hast made them equal unto us, which have borne the burden and heat of the day.
13: But he answered one of them, and said, Friend, I do thee no wrong: didst not thou agree with me for a penny?
14: Take that thine is, and go thy way: I will give unto this last, even as unto thee.
15: Is it not lawful for me to do what I will with mine own? Is thine eye evil, because I am good?
16: So the last shall be first, and the first last: for many be called, but few chosen.
17: And Jesus going up to Jerusalem took the twelve disciples apart in the way, and said unto them,
18: Behold, we go up to Jerusalem; and the Son of man shall be betrayed unto the chief priests and unto the scribes, and they shall condemn him to death,
19: And shall deliver him to the Gentiles to mock, and to scourge, and to crucify him: and the third day he shall rise again.
20: Then came to him the mother of Zebedee's children with her sons, worshipping him, and desiring a certain thing of him.
21: And he said unto her, What wilt thou? She saith unto him, Grant that these my two sons may sit, the one on thy right hand, and the other on the left, in thy kingdom.
22: But Jesus answered and said, Ye know not what ye ask. Are ye able to drink of the cup that I shall drink of, and to be baptized with the baptism that I am baptized with? They say unto him, We are able.
23: And he saith unto them, Ye shall drink indeed of my cup, and be baptized with the baptism that I am baptized with: but to sit on my right hand, and on my left, is not mine to give, but it shall be given to them for whom it is prepared of my Father.
24: And when the ten heard it, they were moved with indignation against the two brethren.
25: But Jesus called them unto him, and said, Ye know that the princes of the Gentiles exercise dominion over them, and they that are great exercise authority upon them.
26: But it shall not be so among you: but whosoever will be great among you, let him be your minister;
27: And whosoever will be chief among you, let him be your servant:
28: Even as the Son of man came not to be ministered unto, but to minister, and to give his life a ransom for many.
29: And as they departed from Jericho, a great multitude followed him.
30: And, behold, two blind men sitting by the way side, when they heard that Jesus passed by, cried out, saying, Have mercy on us, O Lord, thou Son of David.
31: And the multitude rebuked them, because they should hold their peace: but they cried the more, saying, Have mercy on us, O Lord, thou Son of David.
32: And Jesus stood still, and called them, and said, What will ye that I shall do unto you?
33: They say unto him, Lord, that our eyes may be opened.
34: So Jesus had compassion on them, and touched their eyes: and immediately their eyes received sight, and they followed him.

 

2: Ja kun hän oli sopinut työmiesten kanssa denarista päivältä, lähetti hän heidät viinitarhaansa.
3: Ja hän lähti ulos kolmannen hetken vaiheilla ja näki toisia seisomassa torilla joutilaina;
4: ja hän sanoi heille: 'Menkää tekin minun viinitarhaani, ja mikä kohtuus on, sen minä annan teille'.
5: Niin he menivät. Taas hän lähti ulos kuudennen ja yhdeksännen hetken vaiheilla ja teki samoin.
6: Ja kun hän lähti ulos yhdennentoista hetken vaiheilla, tapasi hän vielä toisia siellä seisomassa; ja hän sanoi heille: 'Miksi seisotte täällä kaiken päivää joutilaina?'
7: He sanoivat hänelle: 'Kun ei kukaan ole meitä palkannut'. Hän sanoi heille: 'Menkää tekin minun viinitarhaani'.
8: Mutta kun ilta tuli, sanoi viinitarhan herra tilansa hoitajalle: 'Kutsu työmiehet ja maksa heille palkka, viimeisistä alkaen ensimmäisiin asti'.
9: Kun nyt tulivat ne, jotka olivat saapuneet yhdennentoista hetken vaiheilla, saivat he kukin denarin.
10: Ja kun ensimmäiset tulivat, luulivat he saavansa enemmän; mutta hekin saivat kukin denarin.
11: Kun he sen saivat, napisivat he perheen isäntää vastaan
12: ja sanoivat: 'Nämä viimeiset ovat tehneet työtä vain yhden hetken, ja sinä teit heidät meidän vertaisiksemme, jotka olemme kantaneet päivän kuorman ja helteen'.
13: Niin hän vastasi eräälle heistä ja sanoi: 'Ystäväni, en minä tee sinulle vääryyttä; etkö sopinut minun kanssani denarista?
14: Ota omasi ja mene. Mutta minä tahdon tälle viimeiselle antaa saman verran kuin sinullekin.
15: Enkö saa tehdä omallani, mitä tahdon? Vai onko silmäsi nurja sentähden, että minä olen hyvä?'
16: Näin viimeiset tulevat ensimmäisiksi ja ensimmäiset viimeisiksi."
17: Ja kun Jeesus lähti kulkemaan ylös Jerusalemiin, otti hän ne kaksitoista erilleen ja sanoi matkalla heille:
18: "Katso, me menemme ylös Jerusalemiin, ja Ihmisen Poika annetaan ylipappien ja kirjanoppineitten käsiin, ja he tuomitsevat hänet kuolemaan
19: ja antavat hänet pakanoille pilkattavaksi ja ruoskittavaksi ja ristiinnaulittavaksi, ja kolmantena päivänä hän on nouseva ylös".
20: Silloin Sebedeuksen poikain äiti tuli poikineen hänen tykönsä ja kumarsi häntä, aikoen anoa häneltä jotakin.
21: Niin hän sanoi vaimolle: "Mitä tahdot?" Tämä sanoi hänelle: "Sano, että nämä minun kaksi poikaani saavat istua, toinen sinun oikealla ja toinen vasemmalla puolellasi, sinun valtakunnassasi".
22: Mutta Jeesus vastasi ja sanoi: "Te ette tiedä, mitä anotte. Voitteko juoda sen maljan, jonka minä olen juova?" He sanoivat hänelle: "Voimme".
23: Hän sanoi heille: "Minun maljani te tosin juotte, mutta minun oikealla ja vasemmalla puolellani istuminen ei ole minun annettavissani, vaan se annetaan niille, joille minun Isäni on sen valmistanut".
24: Kun ne kymmenen sen kuulivat, närkästyivät he näihin kahteen veljekseen.
25: Mutta Jeesus kutsui heidät tykönsä ja sanoi: "Te tiedätte, että kansojen ruhtinaat herroina niitä hallitsevat, ja että mahtavat käyttävät valtaansa niitä kohtaan.
26: Näin älköön olko teillä keskenänne, vaan joka teidän keskuudessanne tahtoo suureksi tulla, se olkoon teidän palvelijanne,
27: ja joka teidän keskuudessanne tahtoo olla ensimmäinen, se olkoon teidän orjanne;
28: niinkuin ei Ihmisen Poikakaan tullut palveltavaksi, vaan palvelemaan ja antamaan henkensä lunnaiksi monen edestä."
29: Ja heidän lähtiessään Jerikosta seurasi häntä suuri kansan paljous.
30: Ja katso, kaksi sokeaa istui tien vieressä; ja kun he kuulivat, että Jeesus kulki ohitse, huusivat he sanoen: "Herra, Daavidin poika, armahda meitä".
31: Niin kansa nuhteli heitä saadakseen heidät vaikenemaan; mutta he huusivat sitä enemmän sanoen: "Herra, Daavidin poika, armahda meitä".
32: Silloin Jeesus seisahtui ja kutsui heidät tykönsä ja sanoi: "Mitä tahdotte, että minä teille tekisin?"
33: He sanoivat hänelle: "Herra, että meidän silmämme aukenisivat".
34: Niin Jeesuksen tuli heitä sääli, ja hän kosketti heidän silmiänsä, ja kohta he saivat näkönsä ja seurasivat häntä.