Joh 14

2: I min Faders hus äro många boningar; om så icke voro, skulle jag nu säga eder att jag går bort för att bereda eder rum.
3: Och om jag än går bort för att bereda eder rum, så skall jag dock komma igen och taga eder till mig; ty jag vill att där jag är, där skolen I ock vara.
4: Och vägen som leder dit jag går, den veten I."
5: Tomas sade till honom: "Herre, vi veta icke vart du går; huru kunna vi då veta vägen?"
6: Jesus svarade honom: "Jag är vägen och sanningen och livet; ingen kommer till Fadern utom genom mig.
7: Haden I känt mig, så haden I ock känt min Fader; nu kännen I honom och haven sett honom."
8: Filippus sade till honom: "Herre, låt oss se Fadern, så hava vi nog."
9: Jesus svarade honom: "Så lång tid har jag varit hos eder, och du har icke lärt känna mig, Filippus? Den som har sett mig, han har sett Fadern. Huru kan du då säga: 'Låt oss se Fadern'?
10: Tror du icke att jag är i Fadern, och att Fadern är i mig? De ord jag talar till eder talar jag icke av mig själv. Och gärningarna, dem gör Fadern, som bor i mig; de äro hans verk.
11: Tron mig; jag är i Fadern, och Fadern i mig. Varom icke, så tron för själva gärningarnas skull.
12: Sannerligen, sannerligen säger jag eder: Den som tror på mig, han skall ock själv göra de gärningar som jag gör; och ännu större än dessa skall han göra. Ty jag går till Fadern,
13: och vadhelst I bedjen om i mitt namn, det skall jag göra, på det att Fadern må bliva förhärligad i Sonen.
14: Ja, om I bedjen om något i mitt namn, så skall jag göra det.
15: Älsken I mig, så hållen I mina bud,
16: och jag skall bedja Fadern, och han skall giva eder en annan Hjälpare, som för alltid skall vara hos eder:
17: sanningens Ande, som världen icke kan taga emot, ty hon ser honom icke och känner honom icke. Men I kännen honom, ty han bor hos eder och skall vara i eder.
18: Jag skall icke lämna eder faderlösa; jag skall komma till eder.
19: Ännu en liten tid, och världen ser mig icke mer, men I sen mig. Ty jag lever; I skolen ock leva.
20: På den dagen skolen I förstå att jag är i min Fader, och att I ären i mig, och att jag är i eder.
21: Den som har mina bud och håller dem, han är den som älskar mig; och den som älskar mig, han skall bliva älskad av min Fader, och jag skall älska honom och jag skall uppenbara mig för honom."
22: Judas - icke han som kallades Iskariot - sade då till honom: "Herre, varav kommer det att du tänker uppenbara dig för oss, men icke för världen?"
23: Jesus svarade och sade till honom: "Om någon älskar mig, så håller han mitt ord; och min Fader skall älska honom, och vi skola komma till honom och taga vår boning hos honom.
24: Den som icke älskar mig, han håller icke mina ord; och likväl är det ord som I hören icke mitt, utan Faderns, som har sänt mig.
25: Detta har jag talat till eder, medan jag ännu är kvar hos eder.
26: Men Hjälparen, den helige Ande, som Fadern skall sända i mitt namn, han skall lära eder allt och påminna eder om allt vad jag har sagt eder.
27: Frid lämnar jag efter mig åt eder, min frid giver jag eder; icke giver jag eder den såsom världen giver. Edra hjärtan vare icke oroliga eller försagda.
28: I hörden att jag sade till eder: 'Jag går bort, men jag kommer åter till eder.' Om I älskaden mig, så skullen I ju glädjas över att jag går bort till Fadern, ty Fadern är större än jag.
29: Och nu har jag sagt eder det, förrän det sker, på det att I mån tro, när det har skett.
30: Härefter talar jag icke mycket med eder, ty denna världens furste kommer. I mig finnes intet som hör honom till;
31: men detta sker, för att världen skall förstå att jag älskar Fadern och gör såsom Fadern har bjudit mig. Stån upp, låt oss gå härifrån."

 

2: In my Father's house are many mansions: if it were not so, I would have told you. I go to prepare a place for you.
3: And if I go and prepare a place for you, I will come again, and receive you unto myself; that where I am, there ye may be also.
4: And whither I go ye know, and the way ye know.
5: Thomas saith unto him, Lord, we know not whither thou goest; and how can we know the way?
6: Jesus saith unto him, I am the way, the truth, and the life: no man cometh unto the Father, but by me.
7: If ye had known me, ye should have known my Father also: and from henceforth ye know him, and have seen him.
8: Philip saith unto him, Lord, shew us the Father, and it sufficeth us.
9: Jesus saith unto him, Have I been so long time with you, and yet hast thou not known me, Philip? he that hath seen me hath seen the Father; and how sayest thou then, Shew us the Father?
10: Believest thou not that I am in the Father, and the Father in me? the words that I speak unto you I speak not of myself: but the Father that dwelleth in me, he doeth the works.
11: Believe me that I am in the Father, and the Father in me: or else believe me for the very works' sake.
12: Verily, verily, I say unto you, He that believeth on me, the works that I do shall he do also; and greater works than these shall he do; because I go unto my Father.
13: And whatsoever ye shall ask in my name, that will I do, that the Father may be glorified in the Son.
14: If ye shall ask any thing in my name, I will do it.
15: If ye love me, keep my commandments.
16: And I will pray the Father, and he shall give you another Comforter, that he may abide with you for ever;
17: Even the Spirit of truth; whom the world cannot receive, because it seeth him not, neither knoweth him: but ye know him; for he dwelleth with you, and shall be in you.
18: I will not leave you comfortless: I will come to you.
19: Yet a little while, and the world seeth me no more; but ye see me: because I live, ye shall live also.
20: At that day ye shall know that I am in my Father, and ye in me, and I in you.
21: He that hath my commandments, and keepeth them, he it is that loveth me: and he that loveth me shall be loved of my Father, and I will love him, and will manifest myself to him.
22: Judas saith unto him, not Iscariot, Lord, how is it that thou wilt manifest thyself unto us, and not unto the world?
23: Jesus answered and said unto him, If a man love me, he will keep my words: and my Father will love him, and we will come unto him, and make our abode with him.
24: He that loveth me not keepeth not my sayings: and the word which ye hear is not mine, but the Father's which sent me.
25: These things have I spoken unto you, being yet present with you.
26: But the Comforter, which is the Holy Ghost, whom the Father will send in my name, he shall teach you all things, and bring all things to your remembrance, whatsoever I have said unto you.
27: Peace I leave with you, my peace I give unto you: not as the world giveth, give I unto you. Let not your heart be troubled, neither let it be afraid.
28: Ye have heard how I said unto you, I go away, and come again unto you. If ye loved me, ye would rejoice, because I said, I go unto the Father: for my Father is greater than I.
29: And now I have told you before it come to pass, that, when it is come to pass, ye might believe.
30: Hereafter I will not talk much with you: for the prince of this world cometh, and hath nothing in me.
31: But that the world may know that I love the Father; and as the Father gave me commandment, even so I do. Arise, let us go hence.

 

2: Minun Isäni kodissa on monta asuinsijaa. Jos ei niin olisi, sanoisinko minä teille, että minä menen valmistamaan teille sijaa?
3: Ja vaikka minä menen valmistamaan teille sijaa, tulen minä takaisin ja otan teidät tyköni, että tekin olisitte siellä, missä minä olen.
4: Ja mihin minä menen - tien sinne te tiedätte."
5: Tuomas sanoi hänelle: "Herra, me emme tiedä, mihin sinä menet; kuinka sitten tietäisimme tien?"
6: Jeesus sanoi hänelle: "Minä olen tie ja totuus ja elämä; ei kukaan tule Isän tykö muutoin kuin minun kauttani.
7: Jos te olisitte tunteneet minut, niin te tuntisitte myös minun Isäni; tästälähin te tunnette hänet, ja te olette nähneet hänet."
8: Filippus sanoi hänelle: "Herra, näytä meille Isä, niin me tyydymme".
9: Jeesus sanoi hänelle: "Niin kauan aikaa minä olen ollut teidän kanssanne, etkä sinä tunne minua, Filippus! Joka on nähnyt minut, on nähnyt Isän; kuinka sinä sitten sanot: 'Näytä meille Isä'?
10: Etkö usko, että minä olen Isässä, ja että Isä on minussa? Niitä sanoja, jotka minä teille puhun, minä en puhu itsestäni; ja Isä, joka minussa asuu, tekee teot, jotka ovat hänen.
11: Uskokaa minua, että minä olen Isässä, ja että Isä on minussa; mutta jos ette, niin uskokaa itse tekojen tähden.
12: Totisesti, totisesti minä sanon teille: joka uskoo minuun, myös hän on tekevä niitä tekoja, joita minä teen, ja suurempiakin, kuin ne ovat, hän on tekevä; sillä minä menen Isän tykö,
13: ja mitä hyvänsä te anotte minun nimessäni, sen minä teen, että Isä kirkastettaisiin Pojassa.
14: Jos te anotte minulta jotakin minun nimessäni, niin minä sen teen.
15: Jos te minua rakastatte, niin te pidätte minun käskyni.
16: Ja minä olen rukoileva Isää, ja hän antaa teille toisen Puolustajan olemaan teidän kanssanne iankaikkisesti,
17: totuuden Hengen, jota maailma ei voi ottaa vastaan, koska se ei näe häntä eikä tunne häntä; mutta te tunnette hänet, sillä hän pysyy teidän tykönänne ja on teissä oleva.
18: En minä jätä teitä orvoiksi; minä tulen teidän tykönne.
19: Vielä vähän aikaa, niin maailma ei enää minua näe, mutta te näette minut; koska minä elän, niin tekin saatte elää.
20: Sinä päivänä te ymmärrätte, että minä olen Isässäni, ja että te olette minussa ja minä teissä.
21: Jolla on minun käskyni ja joka ne pitää, hän on se, joka minua rakastaa; mutta joka minua rakastaa, häntä minun Isäni rakastaa, ja minä rakastan häntä ja ilmoitan itseni hänelle."
22: Juudas, ei se Iskariot, sanoi hänelle: "Herra, mistä syystä sinä aiot ilmoittaa itsesi meille etkä maailmalle?"
23: Jeesus vastasi ja sanoi hänelle: "Jos joku rakastaa minua, niin hän pitää minun sanani, ja minun Isäni rakastaa häntä, ja me tulemme hänen tykönsä ja jäämme hänen tykönsä asumaan.
24: Joka ei minua rakasta, se ei pidä minun sanojani; ja se sana, jonka te kuulette, ei ole minun, vaan Isän, joka on minut lähettänyt.
25: Tämän minä olen teille puhunut ollessani teidän tykönänne.
26: Mutta Puolustaja, Pyhä Henki, jonka Isä on lähettävä minun nimessäni, hän opettaa teille kaikki ja muistuttaa teitä kaikesta, minkä minä olen teille sanonut.
27: Rauhan minä jätän teille: minun rauhani - sen minä annan teille. En minä anna teille, niinkuin maailma antaa. Älköön teidän sydämenne olko murheellinen älköönkä peljätkö.
28: Te kuulitte minun sanovan teille: 'Minä menen pois ja palajan jälleen teidän tykönne'. Jos te minua rakastaisitte, niin te iloitsisitte siitä, että minä menen Isän tykö, sillä Isä on minua suurempi.
29: Ja nyt minä olen sanonut sen teille, ennenkuin se on tapahtunut, että te uskoisitte, kun se tapahtuu.
30: En minä enää puhu paljoa teidän kanssanne, sillä maailman ruhtinas tulee, ja minussa hänellä ei ole mitään.
31: Mutta että maailma ymmärtäisi minun rakastavan Isää ja tekevän, niinkuin Isä on minua käskenyt: nouskaa, lähtekäämme täältä."