Pred 10

2: Den vise har sitt hjärta åt höger, men dåren har sitt hjärta åt vänster.
3: Ja, varhelst dåren går kommer hans förstånd till korta, och till alla säger han ifrån, att han är en dåre.
4: Om hos en furste vrede uppstår mot dig, så håll dig dock stilla, ty saktmod gör stora synder ogjorda.
5: Ett elände gives, som jag har sett under solen, ett fel som beror av den som har makten:
6: att dårskap sättes på höga platser, medan förnämliga män få sitta i förnedring.
7: Jag har sett trälar färdas till häst och hövdingar få gå till fots såsom trälar.
8: Den som gräver en grop, han faller själv däri, och den som bryter ned en mur, honom stinger ormen.
9: Den som vältrar bort stenar bliver skadad av dem, den som hugger ved kommer i fara därvid.
10: Om man icke slipar eggen, när ett järn har blivit slött, så måste man anstränga krafterna dess mer; och vishet är att göra allt på bästa sätt.
11: Om ormen får stinga, innan han har blivit tjusad, så har besvärjaren intet gagn av sin konst.
12: Med sin muns ord förvärvar den vise ynnest, men dårens läppar fördärva honom själv.
13: Begynnelsen på hans muns ord är dårskap, och änden på hans tal är uselt oförnuft.
14: Och dåren är rik på ord; dock vet ingen människa vad som skall ske; vem kan säga en människa vad som efter henne skall ske?
15: Dårens möda bliver honom tung, ty icke ens till staden hittar han fram.
16: Ve dig, du land vars konung är ett barn, och vars furstar hålla måltid redan på morgonen!
17: Väl dig, du land vars konung är en ädling, och vars furstar hålla måltid i tillbörlig tid, med måttlighet, och icke för att överlasta sig!
18: Genom lättja förfalla husets bjälkar, och genom försumlighet dryper det in i huset.
19: Till sin förlustelse håller man gästabud, och vinet gör livet glatt; men penningen är det som förlänar alltsammans.
20: Uttala ej ens i din tanke förbannelser över en konung, och ej ens i din sovkammare förbannelser över en rik man; ty himmelens fåglar böra fram ditt tal, och de bevingade förkunna vad du har sagt.

 

2: A wise man's heart is at his right hand; but a fool's heart at his left.
3: Yea also, when he that is a fool walketh by the way, his wisdom faileth him, and he saith to every one that he is a fool.
4: If the spirit of the ruler rise up against thee, leave not thy place; for yielding pacifieth great offences.
5: There is an evil which I have seen under the sun, as an error which proceedeth from the ruler:
6: Folly is set in great dignity, and the rich sit in low place.
7: I have seen servants upon horses, and princes walking as servants upon the earth.
8: He that diggeth a pit shall fall into it; and whoso breaketh an hedge, a serpent shall bite him.
9: Whoso removeth stones shall be hurt therewith; and he that cleaveth wood shall be endangered thereby.
10: If the iron be blunt, and he do not whet the edge, then must he put to more strength: but wisdom is profitable to direct.
11: Surely the serpent will bite without enchantment; and a babbler is no better.
12: The words of a wise man's mouth are gracious; but the lips of a fool will swallow up himself.
13: The beginning of the words of his mouth is foolishness: and the end of his talk is mischievous madness.
14: A fool also is full of words: a man cannot tell what shall be; and what shall be after him, who can tell him?
15: The labour of the foolish wearieth every one of them, because he knoweth not how to go to the city.
16: Woe to thee, O land, when thy king is a child, and thy princes eat in the morning!
17: Blessed art thou, O land, when thy king is the son of nobles, and thy princes eat in due season, for strength, and not for drunkenness!
18: By much slothfulness the building decayeth; and through idleness of the hands the house droppeth through.
19: A feast is made for laughter, and wine maketh merry: but money answereth all things.
20: Curse not the king, no not in thy thought; and curse not the rich in thy bedchamber: for a bird of the air shall carry the voice, and that which hath wings shall tell the matter.

 

2: Viisaan sydän vetää oikealle, tyhmän vasemmalle.
3: Tietä käydessäkin puuttuu tyhmältä mieltä: jokaiselle hän ilmaisee olevansa tyhmä.
4: Jos hallitsijassa nousee viha sinua kohtaan, niin älä jätä paikkaasi; sillä sävyisyys pidättää suurista synneistä.
5: On onnettomuus se, minkä olen nähnyt auringon alla, vallanpitäjästä lähtenyt erehdys:
6: tyhmyys asetetaan arvon korkeuksiin, ja rikkaat saavat istua alhaalla.
7: Minä olen nähnyt palvelijat hevosten selässä ja ruhtinaat kävelemässä kuin palvelijat maassa.
8: Joka kuopan kaivaa, se siihen putoaa; joka muuria purkaa, sitä puree käärme.
9: Joka kiviä louhii, se niihin loukkaantuu; joka puita halkoo, se joutuu siinä vaaraan.
10: Jos rauta on tylsynyt eikä teränsuuta tahkota, täytyy ponnistaa voimia; mutta hyödyllinen kuntoonpano on viisautta.
11: Jos käärme puree silloin, kun sitä ei ole lumottu, ei lumoojalla ole hyötyä taidostaan.
12: Sanat viisaan suusta saavat suosiota, mutta tyhmän nielevät hänen omat huulensa.
13: Hänen suunsa sanain alku on tyhmyyttä, ja hänen puheensa loppu pahaa mielettömyyttä.
14: Tyhmä puhuu paljon; mutta ihminen ei tiedä, mitä tuleva on. Ja kuka ilmaisee hänelle, mitä hänen jälkeensä tulee?
15: Oma vaivannäkö väsyttää tyhmän, joka ei osaa kaupunkiinkaan kulkea.
16: Voi sinua, maa, jolla on kuninkaana poikanen ja jonka ruhtinaat jo aamulla aterioita pitävät!
17: Onnellinen sinä, maa, jolla on jalosukuinen kuningas ja jonka ruhtinaat pitävät aterioita oikeaan aikaan, miehekkäästi eikä juopotellen!
18: Missä laiskuus on, siinä vuoliaiset vaipuvat; ja missä kädet velttoina riippuvat, tippuu huoneeseen vettä.
19: Hauskuudeksi ateria laitetaan, ja viini ilahuttaa elämän; mutta raha kaiken hankkii.
20: Älä ajatuksissasikaan kiroile kuningasta, äläkä makuukammiossasikaan kiroile rikasta, sillä taivaan linnut kuljettavat sinun äänesi ja siivelliset ilmaisevat sinun sanasi.