|
1917
1: Och dessa äro namnen på Israels söner, som kommo till Egypten; med Jakob kommo de, var och en med sitt hus:
2: Ruben, Simeon, Levi och Juda,
3: Isaskar, Sebulon och Benjamin,
4: Dan och Naftali, Gad och Aser.
5: Tillsammans utgjorde de som hade utgått från Jakobs länd sjuttio personer; men Josef var redan förut i Egypten.
6: Och Josef dog och alla hans bröder och hela det släktet.
7: Men Israels barn voro fruktsamma och växte till och förökade sig och blevo övermåttan talrika, så att landet blev uppfyllt av dem.
8: Då uppstod en ny konung över Egypten, en som icke visste av Josef.
9: Och denne sade till sitt folk: "Se, Israels barns folk är oss för stort och mäktigt.
10: Välan, låt oss då gå klokt till väga med dem; eljest kunde de ännu mer föröka sig; och om ett krig komme på, kunde de förena sig med våra fiender och begynna krig mot oss och sedan draga bort ur landet."
11: Alltså satte man arbetsfogdar över dem och förtryckte dem med trälarbeten. Och de måste bygga åt Farao förrådsstäder, Pitom och Raamses.
12: Men ju mer man förtryckte dem, dess mer förökade de sig, och dess mer utbredde de sig, så att man begynte gruva sig för Israels barn.
13: Därför pålade egyptierna Israels barn ytterligare tvångsarbeten
14: och förbittrade deras liv med hårt arbete på murbruk och tegel och med alla slags arbeten på marken korteligen, med tvångsarbeten av alla slag, som de läto dem utföra
15: Och konungen i Egypten talade till de hebreiska kvinnor - den ena hette Sifra, den andra Pua - som hjälpte barnaföderskorna,
16: han sade: "När I förlösen de hebreiska kvinnorna, så sen efter, då de föda: om det är ett gossebarn, så döden det; är det ett flickebarn, så må det leva."
17: Men hjälpkvinnorna fruktade Gud och gjorde icke såsom konungen i Egypten hade sagt till dem, utan läto barnen leva.
18: Då kallade konungen i Egypten hjälpkvinnorna till sig och sade till dem: "Varför gören I så och låten barnen leva?"
19: Hjälpkvinnorna svarade Farao: "De hebreiska kvinnorna äro icke såsom de egyptiska. De äro kraftigare; förrän hjälpkvinnan kommer till dem, hava de fött."
20: Och Gud lät det gå väl för hjälpkvinnorna; och folket förökade sig och blev mycket talrikt.
21: Eftersom hjälpkvinnorna fruktade Gud, lät han deras hus förkovras.
22: Då bjöd Farao allt sitt folk och sade: "Alla nyfödda gossebarn skolen I kasta i Nilfloden, men all flickebarn mån I låta leva."
|
KJV
1: Now these are the names of the children of Israel, which came into Egypt; every man and his household came with Jacob.
2: Reuben, Simeon, Levi, and Judah,
3: Issachar, Zebulun, and Benjamin,
4: Dan, and Naphtali, Gad, and Asher.
5: And all the souls that came out of the loins of Jacob were seventy souls: for Joseph was in Egypt already.
6: And Joseph died, and all his brethren, and all that generation.
7: And the children of Israel were fruitful, and increased abundantly, and multiplied, and waxed exceeding mighty; and the land was filled with them.
8: Now there arose up a new king over Egypt, which knew not Joseph.
9: And he said unto his people, Behold, the people of the children of Israel are more and mightier than we:
10: Come on, let us deal wisely with them; lest they multiply, and it come to pass, that, when there falleth out any war, they join also unto our enemies, and fight against us, and so get them up out of the land.
11: Therefore they did set over them taskmasters to afflict them with their burdens. And they built for Pharaoh treasure cities, Pithom and Raamses.
12: But the more they afflicted them, the more they multiplied and grew. And they were grieved because of the children of Israel.
13: And the Egyptians made the children of Israel to serve with rigour:
14: And they made their lives bitter with hard bondage, in morter, and in brick, and in all manner of service in the field: all their service, wherein they made them serve, was with rigour.
15: And the king of Egypt spake to the Hebrew midwives, of which the name of the one was Shiphrah, and the name of the other Puah:
16: And he said, When ye do the office of a midwife to the Hebrew women, and see them upon the stools; if it be a son, then ye shall kill him: but if it be a daughter, then she shall live.
17: But the midwives feared God, and did not as the king of Egypt commanded them, but saved the men children alive.
18: And the king of Egypt called for the midwives, and said unto them, Why have ye done this thing, and have saved the men children alive?
19: And the midwives said unto Pharaoh, Because the Hebrew women are not as the Egyptian women; for they are lively, and are delivered ere the midwives come in unto them.
20: Therefore God dealt well with the midwives: and the people multiplied, and waxed very mighty.
21: And it came to pass, because the midwives feared God, that he made them houses.
22: And Pharaoh charged all his people, saying, Every son that is born ye shall cast into the river, and every daughter ye shall save alive.
|
PR33.38
1: Nämä ovat Egyptiin tulleiden Israelin poikien nimet; Jaakobin kanssa he olivat itsekukin perheineen tulleet sinne:
2: Ruuben, Simeon, Leevi ja Juuda,
3: Isaskar, Sebulon ja Benjamin,
4: Daan, Naftali, Gaad ja Asser.
5: Ja Jaakobin kupeista lähteneitä oli kaikkiaan seitsemänkymmentä henkeä. Mutta Joosef oli jo ennestään Egyptissä.
6: Ja Joosef kuoli ja kaikki hänen veljensä ynnä koko se sukupolvi.
7: Mutta israelilaiset olivat hedelmälliset ja sikisivät, lisääntyivät ja enenivät hyvin suurilukuisiksi, niin että maa tuli heitä täyteen.
8: Niin Egyptiin tuli uusi kuningas, joka ei Joosefista mitään tiennyt.
9: Tämä sanoi kansallensa: "Katso, israelilaisten kansa on suurempi ja väkevämpi kuin me.
10: Tulkaa, menetelkäämme siis viisaasti heitä kohtaan, että he eivät lisääntyisi eivätkä, jos sota syttyisi, liittyisi hekin vihollisiimme ja sotisi meitä vastaan ja lähtisi maasta pois."
11: Niin heille asetettiin työnjohtajia rasittamaan heitä raskaalla työllä. Ja heidän täytyi rakentaa faraolle varastokaupungit Piitom ja Ramses.
12: Mutta kuta enemmän kansaa rasitettiin, sitä enemmän se lisääntyi, ja sitä enemmän se levisi, niin että israelilaisia ruvettiin pelkäämään.
13: Niin egyptiläiset pitivät israelilaisia orjantyössä väkivalloin
14: ja katkeroittivat heidän elämänsä kovalla laasti- ja tiilityöllä ja kaikenlaisella työllä ulkona kedolla, kaikenlaisella työllä, jota he teettivät heillä väkivalloin.
15: Ja Egyptin kuningas puhui hebrealaisille kätilövaimoille, joista toisen nimi oli Sifra ja toisen Puua;
16: ja hän sanoi: "Kun te autatte hebrealaisia vaimoja heidän synnyttäessänsä, niin tarkastakaa lapsen sukupuoli: jos se on poika, surmatkaa se, mutta jos se on tyttö, jääköön eloon".
17: Mutta kätilövaimot pelkäsivät Jumalaa eivätkä tehneet, niinkuin Egyptin kuningas oli heille sanonut, vaan antoivat poikalasten elää.
18: Niin Egyptin kuningas kutsui kätilövaimot ja sanoi heille: "Miksi te näin teette ja annatte poikalasten elää?"
19: Kätilövaimot vastasivat faraolle: "Hebrealaiset vaimot eivät ole niinkuin egyptiläiset. He ovat voimakkaita; ennenkuin kätilövaimo tulee heidän luoksensa, ovat he jo synnyttäneet."
20: Mutta Jumala salli kätilövaimojen menestyä, ja kansa lisääntyi ja eneni suurilukuiseksi.
21: Ja koska kätilövaimot pelkäsivät Jumalaa, niin hän antoi heille runsaasti perhettä.
22: Niin farao antoi käskyn kaikelle kansallensa, sanoen: "Kaikki poikalapset, jotka syntyvät, heittäkää Niilivirtaan, mutta kaikkien tyttölasten antakaa elää".
|
