4 Mos 10

2: "Gör dig två trumpeter av silver; i drivet arbete skall du göra dem. Dessa skall du bruka, när menigheten skall sammankallas, och när lägren skola bryta upp.
3: När man stöter i dem båda, skall hela menigheten församla sig till dig, vid ingången till uppenbarelsetältet.
4: Men när man stöter allenast i den ena, skola hövdingarna, huvudmännen för Israels ätter, församla sig till dig.
5: Och när I blåsen en larmsignal, skola de läger bryta upp, som ligga österut.
6: Men när I blåsen larmsignal för andra gången, skola de läger bryta upp, som ligga söderut. När lägren skola bryta upp, skall man blåsa larmsignal,
7: men när församlingen skall sammankallas, skolen I icke blåsa larmsignal, utan stöta i trumpeterna.
8: Och Arons söner, prästerna, äro de som skola blåsa i trumpeterna. Detta skall vara en evärdlig stadga för eder från släkte till släkte.
9: Och om I, i edert land, dragen ut till strid mot någon eder ovän som angriper eder, så skolen I blåsa larmsignal med trumpeterna; härigenom skolen I då bringas i åminnelse inför HERRENS, eder Guds, ansikte, och I skolen så bliva frälsta ifrån edra fiender.
10: Och när I haven en glädjedag och haven edra högtider och nymånader, skolen I stöta i trumpeterna, då I offren edra brännoffer och tackoffer; så skola de bringa eder i åminnelse inför eder Guds ansikte. Jag är HERREN, eder Gud."
11: I andra året, i andra månaden, på tjugonde dagen i månaden höjde sig molnskyn från vittnesbördets tabernakel.
12: Då bröto Israels barn upp från Sinais öken och tågade från lägerplats till lägerplats; och molnskyn stannade i öknen Paran.
13: Och när de nu första gången bröto upp, efter HERRENS befallning genom Mose,
14: var Juda barns läger under sitt baner det första som bröt upp, häravdelning efter häravdelning; och anförare för denna här var Naheson, Amminadabs son.
15: Och anförare för den här som utgjordes av Isaskars barns stam var Netanel, Suars son.
16: Och anförare för den här som utgjordes av Sebulons barns stam var Eliab, Helons son.
17: Därefter, sedan tabernaklet hade blivit nedtaget, bröto Gersons barn och Meraris barn upp och buro tabernaklet.
18: Därefter bröt Rubens läger upp under sitt baner, häravdelning efter häravdelning; och anförare för denna här var Elisur, Sedeurs son.
19: Och anförare för den här som utgjordes av Simeons barns stam var Selumiel, Surisaddais son.
20: Och anförare för den här som utgjordes av Gads barns stam var Eljasaf, Deguels son.
21: Därefter bröto kehatiterna upp och buro de heliga tingen, och de andra satte upp tabernaklet, innan dessa hunno fram.
22: Därefter bröt Efraims barns läger upp under sitt baner, häravdelning efter häravdelning; och anförare för denna här var Elisama, Ammihuds son.
23: Och anförare för den här som utgjordes av Manasse barns stam var Gamliel, Pedasurs son.
24: Och anförare for den här som utgjordes av Benjamins barns stam var Abidan, Gideonis son.
25: Därefter bröt Dans barns läger upp under sitt baner, såsom eftertrupp i hela lägertåget, häravdelning efter häravdelning; och anförare för denna här var Ahieser, Ammisaddais son.
26: Och anförare för den här som utgjordes av Asers barns stam var Pagiel, Okrans son.
27: Och anförare för den här som utgjordes av Naftali barns stam var Ahira, Enans son.
28: I denna ordning bröto Israels barn upp, häravdelning efter häravdelning. Och de bröto nu upp.
29: Och Mose sade till Hobab, som var son till midjaniten Reguel, Moses svärfader: "Vi bryta nu upp och tåga till det land om vilket HERREN har sagt: 'Det vill jag giva eder.' Följ du med oss, så vilja vi göra dig gott, ty HERREN har lovat Israel vad gott är.
30: Men han svarade honom: "Jag vill icke följa med, utan jag vill gå hem till mitt land och till min släkt."
31: Då sade han: "Ack nej, övergiv oss icke. Du vet ju bäst var vi kunna lägra oss i öknen; bliv du därför nu vårt öga.
32: Om du följer med oss, skola vi låta också dig få gott av det goda som HERREN gör mot oss.
33: Så bröto de upp och tågade från HERRENS berg tre dagsresor. Och HERRENS förbundsark gick framför dem tre dagsresor, för att utse viloplats åt dem.
34: Och HERRENS molnsky svävade över dem om dagen, när de bröto upp från sitt lägerställe.
35: Och så ofta arken bröt upp, sade Mose: "Stå upp, HERRE; må dina fiender varda förskingrade, och må de som hata dig fly för ditt ansikte."
36: Och när den sattes ned, sade han: "Kom tillbaka, HERRE, till Israels ätters mångtusenden."

 

2: Make thee two trumpets of silver; of a whole piece shalt thou make them: that thou mayest use them for the calling of the assembly, and for the journeying of the camps.
3: And when they shall blow with them, all the assembly shall assemble themselves to thee at the door of the tabernacle of the congregation.
4: And if they blow but with one trumpet, then the princes, which are heads of the thousands of Israel, shall gather themselves unto thee.
5: When ye blow an alarm, then the camps that lie on the east parts shall go forward.
6: When ye blow an alarm the second time, then the camps that lie on the south side shall take their journey: they shall blow an alarm for their journeys.
7: But when the congregation is to be gathered together, ye shall blow, but ye shall not sound an alarm.
8: And the sons of Aaron, the priests, shall blow with the trumpets; and they shall be to you for an ordinance for ever throughout your generations.
9: And if ye go to war in your land against the enemy that oppresseth you, then ye shall blow an alarm with the trumpets; and ye shall be remembered before the LORD your God, and ye shall be saved from your enemies.
10: Also in the day of your gladness, and in your solemn days, and in the beginnings of your months, ye shall blow with the trumpets over your burnt offerings, and over the sacrifices of your peace offerings; that they may be to you for a memorial before your God: I am the LORD your God.
11: And it came to pass on the twentieth day of the second month, in the second year, that the cloud was taken up from off the tabernacle of the testimony.
12: And the children of Israel took their journeys out of the wilderness of Sinai; and the cloud rested in the wilderness of Paran.
13: And they first took their journey according to the commandment of the LORD by the hand of Moses.
14: In the first place went the standard of the camp of the children of Judah according to their armies: and over his host was Nahshon the son of Amminadab.
15: And over the host of the tribe of the children of Issachar was Nethaneel the son of Zuar.
16: And over the host of the tribe of the children of Zebulun was Eliab the son of Helon.
17: And the tabernacle was taken down; and the sons of Gershon and the sons of Merari set forward, bearing the tabernacle.
18: And the standard of the camp of Reuben set forward according to their armies: and over his host was Elizur the son of Shedeur.
19: And over the host of the tribe of the children of Simeon was Shelumiel the son of Zurishaddai.
20: And over the host of the tribe of the children of Gad was Eliasaph the son of Deuel.
21: And the Kohathites set forward, bearing the sanctuary: and the other did set up the tabernacle against they came.
22: And the standard of the camp of the children of Ephraim set forward according to their armies: and over his host was Elishama the son of Ammihud.
23: And over the host of the tribe of the children of Manasseh was Gamaliel the son of Pedahzur.
24: And over the host of the tribe of the children of Benjamin was Abidan the son of Gideoni.
25: And the standard of the camp of the children of Dan set forward, which was the rereward of all the camps throughout their hosts: and over his host was Ahiezer the son of Ammishaddai.
26: And over the host of the tribe of the children of Asher was Pagiel the son of Ocran.
27: And over the host of the tribe of the children of Naphtali was Ahira the son of Enan.
28: Thus were the journeyings of the children of Israel according to their armies, when they set forward.
29: And Moses said unto Hobab, the son of Raguel the Midianite, Moses' father in law, We are journeying unto the place of which the LORD said, I will give it you: come thou with us, and we will do thee good: for the LORD hath spoken good concerning Israel.
30: And he said unto him, I will not go; but I will depart to mine own land, and to my kindred.
31: And he said, Leave us not, I pray thee; forasmuch as thou knowest how we are to encamp in the wilderness, and thou mayest be to us instead of eyes.
32: And it shall be, if thou go with us, yea, it shall be, that what goodness the LORD shall do unto us, the same will we do unto thee.
33: And they departed from the mount of the LORD three days' journey: and the ark of the covenant of the LORD went before them in the three days' journey, to search out a resting place for them.
34: And the cloud of the LORD was upon them by day, when they went out of the camp.
35: And it came to pass, when the ark set forward, that Moses said, Rise up, LORD, and let thine enemies be scattered; and let them that hate thee flee before thee.
36: And when it rested, he said, Return, O LORD, unto the many thousands of Israel.

 

2: "Tee itsellesi kaksi hopeatorvea, tee ne kohotakoista tekoa, käyttääksesi niitä kansan kokoonkutsumiseen ja leirien liikkeelle-panemiseen.
3: Kun niihin molempiin puhalletaan, kokoontukoon sinun luoksesi koko kansa ilmestysmajan oven eteen.
4: Mutta kun ainoastaan toiseen puhalletaan, kokoontukoot sinun luoksesi ruhtinaat, Israelin heimojen päämiehet.
5: Mutta kun puhallatte hälytyssoiton, silloin lähtekööt itään päin leiriytyneet leirit liikkeelle.
6: Ja kun toistamiseen puhallatte hälytyssoiton, lähtekööt etelään päin leiriytyneet leirit liikkeelle. Hälytyssoitto puhallettakoon liikkeelle lähdettäessä.
7: Mutta seurakuntaa kokoonkutsuttaessa puhaltakaa torveen, hälytyssoittoa soittamatta.
8: Ja Aaronin pojat, papit, puhaltakoot näitä torvia. Tämä olkoon teille ikuinen säädös sukupolvesta sukupolveen.
9: Ja kun te maassanne lähdette taisteluun vihollista vastaan, joka teitä ahdistaa, niin soittakaa torvilla hälytys; silloin te muistutte Herran, teidän Jumalanne, mieleen ja pelastutte vihollisistanne.
10: Ja ilopäivinänne sekä juhlinanne ynnä uudenkuun päivinä puhaltakaa torviin uhratessanne poltto- ja yhteysuhrejanne, niin ne saattavat teidän Jumalanne muistamaan teitä. Minä olen Herra, teidän Jumalanne."
11: Toisen vuoden toisen kuukauden kahdentenakymmenentenä päivänä pilvi kohosi lain asumuksen päältä.
12: Silloin israelilaiset lähtivät liikkeelle, leiri leirin jälkeen, Siinain erämaasta; ja pilvi pysähtyi Paaranin erämaassa.
13: Niin he ensi kerran lähtivät liikkeelle sillä tavoin, kuin Herra oli Mooseksen kautta käskenyt.
14: Juudan jälkeläisten leirin lippukunta lähti ensimmäisenä joukkona liikkeelle osastoittain, ja tätä osastoa johti Nahson, Amminadabin poika.
15: Ja Isaskarin jälkeläisten sukukuntaosastoa johti Netanel, Suuarin poika.
16: Ja Sebulonin jälkeläisten sukukuntaosastoa johti Eliab, Heelonin poika.
17: Ja kun asumus oli purettu, niin lähtivät liikkeelle Geersonin pojat ja Merarin pojat, jotka kantoivat asumusta.
18: Sitten lähti Ruubenin leirin lippukunta liikkeelle osastoittain, ja tätä osastoa johti Elisur, Sedeurin poika.
19: Ja Simeonin jälkeläisten sukukuntaosastoa johti Selumiel, Suurisaddain poika.
20: Ja Gaadin jälkeläisten sukukuntaosastoa johti Eljasaf, Deguelin poika.
21: Sitten lähtivät kehatilaiset liikkeelle kantaen pyhiä esineitä. Ja asumus pantiin pystyyn, ennenkuin he saapuivat perille.
22: Sitten lähti Efraimin jälkeläisten leirin lippukunta liikkeelle osastoittain, ja tätä osastoa johti Elisama, Ammihudin poika.
23: Manassen jälkeläisten sukukuntaosastoa johti Gamliel, Pedasurin poika.
24: Benjaminin jälkeläisten sukukuntaosastoa johti Abidan, Gideonin poika.
25: Sitten lähti Daanin jälkeläisten leirin lippukunta liikkeelle kaikkien leirien jälkijoukkona, osastoittain, ja tätä osastoa johti Ahieser, Ammisaddain poika.
26: Asserin jälkeläisten sukukuntaosastoa johti Pagiel, Okranin poika.
27: Ja Naftalin jälkeläisten sukukuntaosastoa johti Ahira, Eenanin poika.
28: Tällainen oli israelilaisten liikkeellelähtö osastoittain; niin he lähtivät liikkeelle.
29: Ja Mooses puhui Hoobabille, midianilaisen Reguelin, Mooseksen apen, pojalle: "Me lähdemme siihen paikkaan, josta Herra on sanonut: `Sen minä annan teille`. Lähde meidän kanssamme, niin me palkitsemme sinut hyvin, sillä Herra on luvannut hyvää Israelille."
30: Mutta hän vastasi hänelle: "En lähde, vaan minä menen omaan maahani ja sukuni luo".
31: Niin Mooses sanoi: "Älä jätä meitä, sillä sinähän tiedät, mihin meidän sopii leiriytyä erämaassa; rupea siis meille oppaaksi.
32: Jos lähdet meidän kanssamme, niin me annamme sinun saada osasi siitä hyvästä, minkä Herra meille suo."
33: Niin he lähtivät liikkeelle Herran vuoren luota ja vaelsivat kolme päivänmatkaa. Ja Herran liitonarkki kulki heidän edellänsä kolme päivänmatkaa etsimässä heille levähdyspaikkaa.
34: Ja Herran pilvi oli heidän päällänsä päivällä, kun he lähtivät leiristä liikkeelle.
35: Ja kun arkki lähti liikkeelle, niin Mooses lausui: "Nouse, Herra, hajaantukoot sinun vihollisesi, ja sinun vihamiehesi paetkoot sinua".
36: Ja kun arkki laskettiin maahan, lausui hän: "Palaja, Herra, Israelin heimojen kymmentuhansien tykö".