1 Sam 8

2: Hans förstfödde son hette Joel, och hans andre son Abia; de hade sitt domarsäte i Beer-Seba.
3: Men hans söner vandrade icke på hans väg, utan veko av därifrån och sökte orätt vinning; de togo mutor och vrängde rätten.
4: Då församlade sig alla de äldste i Israel och kommo till Samuel i Rama.
5: Och de sade till honom: "Du är ju nu gammal, och dina söner vandra icke på dina vägar. Så sätt nu en konung över oss till att döma oss, såsom alla andra folk hava."
6: Men det misshagade Samuel, detta att de sade då: "Giv oss en konung, for att han må döma oss." Och Samuel bad till HERREN.
7: Då sade HERREN till Samuel "Lyssna till folkets ord, och gör allt vad de begära av dig; ty det är icke dig de hava förkastat, nej, mig hava de förkastat, i det de icke vilja att jag skall vara konung över dem.
8: Såsom de alltid hava gjort, från den dag då jag förde dem upp ur Egypten ända till denna dag, i det att de hava övergivit mig och tjänat andra gudar, så göra de nu ock mot dig.
9: Så lyssna nu till deras ord. Dock må du högtidligt varna dem och förkunna för dem den konungs rätt, som kommer att regera över dem."
10: Och Samuel sade till folket, som hade begärt en konung av honom, allt vad HERREN hade talat.
11: Han sade: "Detta bliver den konungs rätt, som kommer att regera över eder: Edra söner skall han taga och skall sätta dem på sina vagnar och hästar, till sin tjänst, eller ock skola de nödgas löpa framför hans vagnar.
12: Andra av dem skall han taga och sätta till sina över- och underhövitsmän, och andra skola nödgas plöja hans åkerjord och inbärga hans skörd och förfärdiga hans krigsredskap och hans vagnsredskap.
13: Edra döttrar skall han taga till salvoberederskor, kokerskor och bagerskor.
14: Edra bästa åkrar, vingårdar och olivplanteringar skall han taga och skall giva dem åt sina tjänare;
15: och han skall taga tionde av edra sädesfält och edra vingårdar och giva åt sina hovmän och tjänare.
16: Därtill skall han taga edra tjänare och edra tjänarinnor och edra bästa ynglingar, så ock edra åsnor, och bruka dem för sitt behov.
17: Av eder småboskap skall han taga tionde, och I skolen vara hans trälar.
18: När I då ropen om hjälp för dem konungs skull som I själva haven utvalt åt eder, då skall HERREN icke svara eder.
19: Men folket ville icke lyssna till Samuels ord, utan sade: "Nej, en konung måste vi hava över oss."
20: Vi vilja bliva lika alla andra folk; vi vilja hava en konung som dömer oss, och som drager ut i spetsen för oss till att föra våra krig."
21: Då nu Samuel hörde allt detta som folket sade, framförde han det till HERREN.
22: Men HERREN sade till Samuel: "Lyssna till deras ord, och sätt en konung över dem." Då sade Samuel till Israels män: "Gån hem, var och en till sin stad."

 

2: Now the name of his firstborn was Joel; and the name of his second, Abiah: they were judges in Beersheba.
3: And his sons walked not in his ways, but turned aside after lucre, and took bribes, and perverted judgment.
4: Then all the elders of Israel gathered themselves together, and came to Samuel unto Ramah,
5: And said unto him, Behold, thou art old, and thy sons walk not in thy ways: now make us a king to judge us like all the nations.
6: But the thing displeased Samuel, when they said, Give us a king to judge us. And Samuel prayed unto the LORD.
7: And the LORD said unto Samuel, Hearken unto the voice of the people in all that they say unto thee: for they have not rejected thee, but they have rejected me, that I should not reign over them.
8: According to all the works which they have done since the day that I brought them up out of Egypt even unto this day, wherewith they have forsaken me, and served other gods, so do they also unto thee.
9: Now therefore hearken unto their voice: howbeit yet protest solemnly unto them, and shew them the manner of the king that shall reign over them.
10: And Samuel told all the words of the LORD unto the people that asked of him a king.
11: And he said, This will be the manner of the king that shall reign over you: He will take your sons, and appoint them for himself, for his chariots, and to be his horsemen; and some shall run before his chariots.
12: And he will appoint him captains over thousands, and captains over fifties; and will set them to ear his ground, and to reap his harvest, and to make his instruments of war, and instruments of his chariots.
13: And he will take your daughters to be confectionaries, and to be cooks, and to be bakers.
14: And he will take your fields, and your vineyards, and your oliveyards, even the best of them, and give them to his servants.
15: And he will take the tenth of your seed, and of your vineyards, and give to his officers, and to his servants.
16: And he will take your menservants, and your maidservants, and your goodliest young men, and your asses, and put them to his work.
17: He will take the tenth of your sheep: and ye shall be his servants.
18: And ye shall cry out in that day because of your king which ye shall have chosen you; and the LORD will not hear you in that day.
19: Nevertheless the people refused to obey the voice of Samuel; and they said, Nay; but we will have a king over us;
20: That we also may be like all the nations; and that our king may judge us, and go out before us, and fight our battles.
21: And Samuel heard all the words of the people, and he rehearsed them in the ears of the LORD.
22: And the LORD said to Samuel, Hearken unto their voice, and make them a king. And Samuel said unto the men of Israel, Go ye every man unto his city.

 

2: Hänen esikoisensa nimi oli Jooel, ja hänen toisen poikansa nimi oli Abia; nämä olivat tuomareina Beersebassa.
3: Mutta hänen poikansa eivät vaeltaneet hänen teitänsä, vaan olivat väärän voiton pyytäjiä, ottivat lahjuksia ja vääristivät oikeutta.
4: Niin kaikki Israelin vanhimmat kokoontuivat ja tulivat Samuelin tykö Raamaan
5: ja sanoivat hänelle: "Katso, sinä olet käynyt vanhaksi, eivätkä poikasi vaella sinun teitäsi. Niin aseta nyt meille oikeutta jakamaan kuningas, jollainen kaikilla muillakin kansoilla on."
6: Mutta Samuel pahastui siitä, että he sanoivat: "Anna meille kuningas jakamaan meille oikeutta". Ja Samuel rukoili Herraa.
7: Niin Herra sanoi Samuelille: "Kuule kansan ääntä kaikessa, mitä he sinulle sanovat; sillä sinua he eivät ole pitäneet halpana, vaan minut he ovat pitäneet halpana olemaan heidän kuninkaanansa.
8: Niinkuin he aina siitä päivästä, jona minä johdatin heidät tänne Egyptistä, tähän päivään asti ovat tehneet, kun ovat hyljänneet minut ja palvelleet muita jumalia, aivan niin he tekevät nyt sinullekin.
9: Kuule siis heidän ääntänsä. Kuitenkin varoita heitä vakavasti ja ilmoita heille, mitkä oikeudet on kuninkaalla, joka on heitä hallitseva."
10: Niin Samuel puhui kaikki Herran sanat kansalle, joka häneltä pyysi kuningasta.
11: Hän sanoi: "Nämä oikeudet on kuninkaalla, joka on teitä hallitseva: Teidän poikanne hän ottaa ja panee heidät vaunumiehikseen ja ratsumiehikseen ja vaunujensa edelläjuoksijoiksi.
12: Myöskin hän panee heitä tuhannen- ja viidenkymmenenpäämiehiksi ja kyntämään hänen kyntöjänsä ja leikkaamaan hänen viljaansa sekä tekemään hänelle sotatarpeita ja vaunutarpeita.
13: Ja teidän tyttärenne hän ottaa voiteiden tekijöiksi, keittäjiksi ja leipojiksi.
14: Hän ottaa teidän parhaat peltonne, viinitarhanne ja öljypuunne ja antaa ne palvelijoillensa;
15: ja hän ottaa kymmenykset teidän kylvöstänne ja viinitarhojenne sadosta ja antaa ne hoviherroillensa ja palvelijoillensa.
16: Hän ottaa myös teidän palvelijanne ja palvelijattarenne ja parhaat nuoret miehenne sekä aasinne ja teettää niillä työnsä;
17: ja hän ottaa kymmenykset teidän lampaistanne, ja te tulette hänen palvelijoiksensa.
18: Silloin te huudatte Herraa kuninkaanne tähden, jonka olette itsellenne valinneet, mutta hän ei silloin teitä kuule."
19: Mutta kansa ei tahtonut kuulla Samuelin puhetta, vaan sanoi: "Ei, kuningas meillä pitää olla.
20: Mekin tahdomme olla niinkuin kaikki muut kansat: kuningas jakakoon meille oikeutta ja johtakoon meitä ja käyköön sotiamme."
21: Kun Samuel kuuli kaikki kansan puheet, puhui hän ne Herralle.
22: Ja Herra sanoi Samuelille: "Kuule heidän ääntänsä ja aseta heille kuningas". Niin Samuel sanoi Israelin miehille: "Menkää kukin kaupunkiinne".