|
1917
1: Men såsom medarbetare förmana vi eder ock att icke så mottaga Guds nåd, att det bliver utan frukt.
2: Han säger ju: "Jag bönhör dig i behaglig tid, och jag hjälper dig på frälsningens dag." Se, nu är den välbehagliga tiden; se, nu är frälsningens dag.
3: Härvid vilja vi icke i något stycke vara till någon anstöt, på det att vårt ämbete icke må bliva smädat.
4: Fastmer vilja vi i allting bevisa oss såsom Guds tjänare, i mycken ståndaktighet, under bedrövelse och nöd och ångest,
5: under hugg och slag, under fångenskap och upprorslarm, under mödor, vakor och svält,
6: i renhet, i kunskap, i tålamod och godhet, i helig ande, i oskrymtad kärlek,
7: med sanning i vårt tal, med kraft från Gud, med rättfärdighetens vapen både i högra handen och i vänstra,
8: under ära och smälek, under ont rykte och gott rykte, såsom villolärare, då vi dock äro sannfärdiga,
9: såsom okända, fastän vi äro väl kända, såsom döende, men se, vi leva, såsom tuktade, men likväl icke till döds,
10: såsom bedrövade, men dock alltid glada, såsom fattiga, medan vi dock göra många rika, såsom utblottade på allt, men likväl ägande allt.
11: Vi hava nu upplåtit vår mun och talat öppet till eder, I korintier. Vårt hjärta har vidgat sig för eder.
12: Ja, det rum I haven i vårt inre är icke litet, men i edra hjärtan är allenast litet rum.
13: Given oss då lika för lika - om jag nu får tala såsom till barn - ja, vidgen också I edra hjärtan.
14: Gån icke i ok tillsammans med dem som icke tro; det bleve omaka par. Vad har väl rättfärdighet att skaffa med orättfärdighet, eller vilken gemenskap har ljus med mörker?
15: Huru förlika sig Kristus och Beliar, eller vad delaktighet har den som tror med den som icke tror?
16: Eller huru låter ett Guds tempel förena sig med avgudar? Vi äro ju ett den levande Gudens tempel, ty Gud har sagt: "Jag skall bo i dem och vandra ibland dem; jag skall vara deras Gud, och de skola vara mitt folk."
17: Alltså: "Gån ut ifrån dem och skiljen eder ifrån dem, säger Herren; kommen icke vid det orent är. Då skall jag taga emot eder
18: och vara en Fader för eder; och I skolen vara mina söner och döttrar, säger Herren, den Allsmäktige."
|
KJV
1: We then, as workers together with him, beseech you also that ye receive not the grace of God in vain.
2: (For he saith, I have heard thee in a time accepted, and in the day of salvation have I succoured thee: behold, now is the accepted time; behold, now is the day of salvation.)
3: Giving no offence in any thing, that the ministry be not blamed:
4: But in all things approving ourselves as the ministers of God, in much patience, in afflictions, in necessities, in distresses,
5: In stripes, in imprisonments, in tumults, in labours, in watchings, in fastings;
6: By pureness, by knowledge, by longsuffering, by kindness, by the Holy Ghost, by love unfeigned,
7: By the word of truth, by the power of God, by the armour of righteousness on the right hand and on the left,
8: By honour and dishonour, by evil report and good report: as deceivers, and yet true;
9: As unknown, and yet well known; as dying, and, behold, we live; as chastened, and not killed;
10: As sorrowful, yet alway rejoicing; as poor, yet making many rich; as having nothing, and yet possessing all things.
11: O ye Corinthians, our mouth is open unto you, our heart is enlarged.
12: Ye are not straitened in us, but ye are straitened in your own bowels.
13: Now for a recompence in the same, (I speak as unto my children,) be ye also enlarged.
14: Be ye not unequally yoked together with unbelievers: for what fellowship hath righteousness with unrighteousness? and what communion hath light with darkness?
15: And what concord hath Christ with Belial? or what part hath he that believeth with an infidel?
16: And what agreement hath the temple of God with idols? for ye are the temple of the living God; as God hath said, I will dwell in them, and walk in them; and I will be their God, and they shall be my people.
17: Wherefore come out from among them, and be ye separate, saith the Lord, and touch not the unclean thing; and I will receive you,
18: And will be a Father unto you, and ye shall be my sons and daughters, saith the Lord Almighty.
|
PR33.38
1: Hänen työtovereinaan me myös kehoitamme teitä vastaanottamaan Jumalan armon niin, ettei se jää turhaksi.
2: Sillä hän sanoo: "Otollisella ajalla minä olen sinua kuullut ja pelastuksen päivänä sinua auttanut". Katso, nyt on otollinen aika, katso, nyt on pelastuksen päivä.
3: Me emme missään kohden anna aihetta pahennukseen, ettei virkaamme moitittaisi,
4: vaan kaikessa me osoittaudumme Jumalan palvelijoiksi: suuressa kärsivällisyydessä, vaivoissa, hädissä, ahdistuksissa,
5: ruoskittaessa, vankeudessa, meteleissä, vaivannäöissä, valvomisissa, paastoissa;
6: puhtaudessa, tiedossa, pitkämielisyydessä, ystävällisyydessä, Pyhässä Hengessä, vilpittömässä rakkaudessa,
7: totuuden sanassa, Jumalan voimassa, vanhurskauden sota-aseet oikeassa kädessä ja vasemmassa;
8: kunniassa ja häpeässä, pahassa maineessa ja hyvässä, villitsijöinä ja kuitenkin totta puhuvina,
9: tuntemattomina ja kuitenkin hyvin tunnettuina; kuolemaisillamme, ja katso, me elämme, kuritettuina emmekä kuitenkaan tapettuina,
10: murheellisina, mutta aina iloisina, köyhinä, mutta kuitenkin monia rikkaiksi tekevinä, mitään omistamatta, mutta kuitenkin omistaen kaiken.
11: Suumme on auennut puhumaan teille, korinttolaiset, sydämemme on avartunut.
12: Ei ole teillä ahdasta meidän sydämessämme, mutta ahdas on teidän oma sydämenne.
13: Antakaa verta verrasta - puhun kuin lapsilleni - avartukaa tekin.
14: Älkää antautuko kantamaan vierasta iestä yhdessä uskottomien kanssa; sillä mitä yhteistä on vanhurskaudella ja vääryydellä? Tai mitä yhteyttä on valkeudella ja pimeydellä?
15: Ja miten sopivat yhteen Kristus ja Beliar? Tai mitä yhteistä osaa uskovaisella on uskottoman kanssa?
16: Ja miten soveltuvat yhteen Jumalan temppeli ja epäjumalat? Sillä me olemme elävän Jumalan temppeli, niinkuin Jumala on sanonut: "Minä olen heissä asuva ja vaeltava heidän keskellään ja oleva heidän Jumalansa, ja he ovat minun kansani".
17: Sentähden: "Lähtekää pois heidän keskeltänsä ja erotkaa heistä, sanoo Herra, älkääkä saastaiseen koskeko; niin minä otan teidät huostaani
18: ja olen teidän Isänne, ja te tulette minun pojikseni ja tyttärikseni, sanoo Herra, Kaikkivaltias".
|
