|
1917
1: Då församlade sig hela Israel till David i Hebron och sade: "Vi äro ju ditt kött och ben.
2: Redan för länge sedan, redan då Saul ännu var konung, var det du som var ledare och anförare för Israel. Och till dig har HERREN, din Gud, sagt: Du skall vara en herde för mitt folk Israel, ja, du skall vara en furste över mitt folk Israel."
3: När så alla de äldste i Israel kommo till konungen i Hebron, slöt David ett förbund med dem där i Hebron, inför HERREN; och sedan smorde de David till konung över Israel, i enlighet med HERRENS ord genom Samuel.
4: Och David drog med hela Israel till Jerusalem, det är Jebus; där befunno sig jebuséerna, som ännu bodde kvar i landet.
5: Och invånarna i Jebus sade till David: "Hitin kommer du icke." Men David intog likväl Sions borg, det är Davids stad
6: Och David sade: "Vemhelst som först slår ihjäl en jebusé, han skall bliva hövding och anförare." Och Joab, Serujas son, kom först ditupp och blev så hövding.
7: Sedan tog David sin boning i bergfästet; därför kallade man det Davids stad.
8: Och han uppförde befästningsverk runt omkring staden, från Millo och allt omkring; och Joab återställde det övriga av staden.
9: Och David blev allt mäktigare och mäktigare, och HERREN Sebaot var med honom
10: Och dessa äro de förnämsta bland Davids hjältar, vilka gåvo honom kraftig hjälp att bliva konung, de jämte hela Israel, och så skaffade honom konungaväldet, enligt HERRENS ord angående Israel.
11: Detta är förteckningen på Davids hjältar: Jasobeam, son till en hakmonit, den förnämste bland kämparna, han som svängde sitt spjut över tre hundra som hade blivit slagna på en gång.
12: Och efter honom kom ahoaiten Eleasar, son till Dodo; han var en av de tre hjältarna.
13: Han var med David vid Pas-Dammim, när filistéerna där hade församlat sig till strid. Och där var ett åkerstycke, fullt med korn. Och folket flydde för filistéerna.
14: Då ställde de sig mitt på åkerstycket och försvarade det och slogo filistéerna; och HERREN lät dem så vinna en stor seger.
15: En gång drogo tre av de trettio förnämsta männen ned över klippan till David vid Adullams grotta, medan en avdelning filistéer var lägrad i Refaimsdalen.
16: Men David var då på borgen, under det att en filisteisk utpost fanns i Bet-Lehem.
17: Och David greps av lystnad och sade: "Ack att någon ville giva mig vatten att dricka från brunnen vid Bet-Lehems stadsport!"
18: Då bröto de tre sig igenom filistéernas läger och hämtade vatten ur brunnen vid Bet-Lehems stadsport och togo det och buro det till David. Men David ville icke dricka det, utan göt ut det såsom ett drickoffer åt HERREN.
19: Han sade nämligen: "Gud låte det vara fjärran ifrån mig att jag skulle göra detta! Skulle jag dricka dessa mäns blod, som hava vågat sina liv? Ty med fara för sina liv hava de burit det hit." Och han ville icke dricka det. Sådana ting hade de tre hjältarna gjort.
20: Absai, Joabs broder, var den förnämste av tre andra; han svängde en gång sitt spjut över tre hundra som hade blivit slagna. Och han hade ett stort namn bland de tre.
21: Han var dubbelt mer ansedd än någon annan i detta tretal, och han var deras hövitsman, men upp till de tre första kom han dock icke.
22: Vidare Benaja, son till Jojada, som var son till en tapper, segerrik man från Kabseel; han slog ned de två Arielerna i Moab, och det var han som en snövädersdag steg ned och slog ihjäl lejonet i brunnen.
23: Han slog ock ned den egyptiske mannen som var så reslig: fem alnar lång. Fastän egyptiern i handen hade ett spjut som liknade en vävbom, gick han ned mot honom, väpnad allenast med sin stav. Och han ryckte spjutet ur egyptiern hand och dräpte honom med hans eget spjut.
24: Sådana ting hade Benaja, Jojadas son, gjort. Och han hade ett stort namn bland de tre hjältarna.
25: Ja, han var mer ansedd än någon av de trettio, men upp till de tre första kom han icke. Och David satte honom till anförare för sin livvakt.
26: De tappra hjältarna voro: Asael, Joabs broder, Elhanan, Dodos son, från Bet-Lehem;
27: haroriten Sammot; peloniten Heles;
28: tekoaiten Ira, Ickes' son; anatotiten Abieser;
29: husatiten Sibbekai; ahoaiten Ilai;
30: netofatiten Maherai; netofatiten Heled, Baanas son;
31: Itai, Ribais son, från Gibea i Benjamins barns stam; pirgatoniten Benaja;
32: Hurai från Gaas' dalar; arabatiten Abiel;
33: baharumiten Asmavet; saalboniten Eljaba;
34: gisoniten Bene-Hasem; harariten Jonatan, Sages son;
35: harariten Ahiam, Sakars son; Elifal, Urs son;
36: mekeratiten Hefer; peloniten Ahia;
37: Hesro från Karmel; Naarai, Esbais son;
38: Joel, broder till Natan; Mibhar, Hagris son;
39: ammoniten Selek; berotiten Naherai, vapendragare åt Joab, Serujas son;
40: jeteriten Ira; jeteriten Gareb;
41: hetiten Uria; Sabad, Alais son;
42: rubeniten Adina, Sisas son, en huvudman bland rubeniterna, och jämte honom trettio andra;
43: Hanan, Maakas son, och mitniten Josafat;
44: astarotiten Ussia; Sama och Jeguel, aroeriten Hotams söner;
45: Jediael, Simris son, och hans broder Joha, tisiten;
46: Eliel-Hammahavim samt Jeribai och Josauja, Elnaams söner, och moabiten Jitma;
47: slutligen Eliel, Obed och Jaasiel-Hammesobaja.
|
KJV
1: Then all Israel gathered themselves to David unto Hebron, saying, Behold, we are thy bone and thy flesh.
2: And moreover in time past, even when Saul was king, thou wast he that leddest out and broughtest in Israel: and the LORD thy God said unto thee, Thou shalt feed my people Israel, and thou shalt be ruler over my people Israel.
3: Therefore came all the elders of Israel to the king to Hebron; and David made a covenant with them in Hebron before the LORD; and they anointed David king over Israel, according to the word of the LORD by Samuel.
4: And David and all Israel went to Jerusalem, which is Jebus; where the Jebusites were, the inhabitants of the land.
5: And the inhabitants of Jebus said to David, Thou shalt not come hither. Nevertheless David took the castle of Zion, which is the city of David.
6: And David said, Whosoever smiteth the Jebusites first shall be chief and captain. So Joab the son of Zeruiah went first up, and was chief.
7: And David dwelt in the castle; therefore they called it the city of David.
8: And he built the city round about, even from Millo round about: and Joab repaired the rest of the city.
9: So David waxed greater and greater: for the LORD of hosts was with him.
10: These also are the chief of the mighty men whom David had, who strengthened themselves with him in his kingdom, and with all Israel, to make him king, according to the word of the LORD concerning Israel.
11: And this is the number of the mighty men whom David had; Jashobeam, an Hachmonite, the chief of the captains: he lifted up his spear against three hundred slain by him at one time.
12: And after him was Eleazar the son of Dodo, the Ahohite, who was one of the three mighties.
13: He was with David at Pasdammim, and there the Philistines were gathered together to battle, where was a parcel of ground full of barley; and the people fled from before the Philistines.
14: And they set themselves in the midst of that parcel, and delivered it, and slew the Philistines; and the LORD saved them by a great deliverance.
15: Now three of the thirty captains went down to the rock to David, into the cave of Adullam; and the host of the Philistines encamped in the valley of Rephaim.
16: And David was then in the hold, and the Philistines' garrison was then at Bethlehem.
17: And David longed, and said, Oh that one would give me drink of the water of the well of Bethlehem, that is at the gate!
18: And the three brake through the host of the Philistines, and drew water out of the well of Bethlehem, that was by the gate, and took it, and brought it to David: but David would not drink of it, but poured it out to the LORD,
19: And said, My God forbid it me, that I should do this thing: shall I drink the blood of these men that have put their lives in jeopardy? for with the jeopardy of their lives they brought it. Therefore he would not drink it. These things did these three mightiest.
20: And Abishai the brother of Joab, he was chief of the three: for lifting up his spear against three hundred, he slew them, and had a name among the three.
21: Of the three, he was more honourable than the two; for he was their captain: howbeit he attained not to the first three.
22: Benaiah the son of Jehoiada, the son of a valiant man of Kabzeel, who had done many acts; he slew two lionlike men of Moab: also he went down and slew a lion in a pit in a snowy day.
23: And he slew an Egyptian, a man of great stature, five cubits high; and in the Egyptian's hand was a spear like a weaver's beam; and he went down to him with a staff, and plucked the spear out of the Egyptian's hand, and slew him with his own spear.
24: These things did Benaiah the son of Jehoiada, and had the name among the three mighties.
25: Behold, he was honourable among the thirty, but attained not to the first three: and David set him over his guard.
26: Also the valiant men of the armies were, Asahel the brother of Joab, Elhanan the son of Dodo of Bethlehem,
27: Shammoth the Harorite, Helez the Pelonite,
28: Ira the son of Ikkesh the Tekoite, Abiezer the Antothite,
29: Sibbecai the Hushathite, Ilai the Ahohite,
30: Maharai the Netophathite, Heled the son of Baanah the Netophathite,
31: Ithai the son of Ribai of Gibeah, that pertained to the children of Benjamin, Benaiah the Pirathonite,
32: Hurai of the brooks of Gaash, Abiel the Arbathite,
33: Azmaveth the Baharumite, Eliahba the Shaalbonite,
34: The sons of Hashem the Gizonite, Jonathan the son of Shage the Hararite,
35: Ahiam the son of Sacar the Hararite, Eliphal the son of Ur,
36: Hepher the Mecherathite, Ahijah the Pelonite,
37: Hezro the Carmelite, Naarai the son of Ezbai,
38: Joel the brother of Nathan, Mibhar the son of Haggeri,
39: Zelek the Ammonite, Naharai the Berothite, the armourbearer of Joab the son of Zeruiah,
40: Ira the Ithrite, Gareb the Ithrite,
41: Uriah the Hittite, Zabad the son of Ahlai,
42: Adina the son of Shiza the Reubenite, a captain of the Reubenites, and thirty with him,
43: Hanan the son of Maachah, and Joshaphat the Mithnite,
44: Uzzia the Ashterathite, Shama and Jehiel the sons of Hothan the Aroerite,
45: Jediael the son of Shimri, and Joha his brother, the Tizite,
46: Eliel the Mahavite, and Jeribai, and Joshaviah, the sons of Elnaam, and Ithmah the Moabite,
47: Eliel, and Obed, and Jasiel the Mesobaite.
|
PR33.38
1: Sitten koko Israel kokoontui Daavidin tykö Hebroniin, ja he sanoivat: "Katso, me olemme sinun luutasi ja lihaasi.
2: Jo kauan sitten, Saulin vielä ollessa kuninkaana, sinä saatoit Israelin lähtemään ja tulemaan. Ja sinulle on Herra, sinun Jumalasi, sanonut: `Sinä olet kaitseva minun kansaani Israelia, ja sinä olet oleva minun kansani Israelin ruhtinas`."
3: Ja kaikki Israelin vanhimmat tulivat kuninkaan tykö Hebroniin, ja Daavid teki heidän kanssaan liiton Hebronissa Herran edessä. Ja sitten he voitelivat Daavidin Israelin kuninkaaksi sen sanan mukaan, jonka Herra oli puhunut Samuelin kautta.
4: Ja Daavid ja koko Israel menivät Jerusalemiin, se on Jebukseen, ja siellä olivat jebusilaiset, jotka asuivat siinä maassa.
5: Jebuksen asukkaat sanoivat Daavidille: "Tänne sinä et tule". Mutta Daavid valloitti Siionin vuorilinnan, se on Daavidin kaupungin.
6: Ja Daavid sanoi: "Joka ensimmäisenä surmaa jebusilaisen, hän on oleva päämies ja päällikkö". Jooab, Serujan poika, tuli ensimmäisenä sinne ylös, ja niin hänestä tuli päämies.
7: Sitten Daavid asettui vuorilinnaan; sentähden kutsuttiin sitä Daavidin kaupungiksi.
8: Ja hän rakensi kaupunkia yltympäri, Millosta reunoihin asti; ja Jooab rakensi entiselleen muun osan kaupunkia.
9: Ja Daavid tuli yhä suuremmaksi, ja Herra Sebaot oli hänen kanssansa.
10: Nämä ovat ensimmäiset Daavidin urhoista, jotka voimakkaasti auttoivat häntä kuninkuuteen yhdessä koko Israelin kanssa, tehdäkseen hänet Israelin kuninkaaksi Herran sanan mukaan.
11: Tämä on Daavidin urhojen luettelo: Jaasobeam, hakmonilaisen poika, niiden kolmen päällikkö, hän, joka heilutti keihästään kolmensadan kaatuneen yli yhdellä kertaa.
12: Hänen jälkeensä Eleasar, Doodon poika, ahohilainen, yksi niistä kolmesta urhosta.
13: Hän oli Daavidin kanssa Pas-Dammimissa, kun filistealaiset olivat kokoontuneet sinne sotimaan. Ja siellä oli peltopalsta täynnä ohraa. Ja väki pakeni filistealaisia;
14: mutta he asettuivat keskelle palstaa, saivat sen pelastetuksi ja voittivat filistealaiset; ja niin Herra antoi suuren voiton.
15: Kerran lähti kolme niistä kolmestakymmenestä päälliköstä Daavidin luo kalliolinnaan, Adullamin luolalle. Ja filistealaisten joukko oli leiriytynyt Refaimin tasangolle.
16: Mutta Daavid oli silloin vuorilinnassa, ja filistealaisten vartiosto oli Beetlehemissä.
17: Ja Daavidin rupesi tekemään mieli vettä, ja hän sanoi: "Jospa joku toisi minulle vettä juodakseni Beetlehemin kaivosta, joka on portin edustalla!"
18: Silloin murtautuivat nämä kolme filistealaisten leirin läpi ja ammensivat vettä Beetlehemin kaivosta portin edustalta, kantoivat ja toivat sen Daavidille. Mutta Daavid ei tahtonut sitä juoda, vaan vuodatti sen juomauhriksi Herralle
19: ja sanoi: "Pois se! Jumala varjelkoon minut sitä tekemästä. Joisinko minä näiden miesten verta, heidän henkeänsä, sillä henkensä uhalla he toivat sen." Eikä hän tahtonut juoda sitä. Tämän tekivät ne kolme urhoa.
20: Absai, Jooabin veli, oli niiden kolmen päällikkö; hän heilutti keihästään kolmensadan kaatuneen yli. Ja hän oli kuulu niiden kolmen joukossa.
21: Hän oli kahdenkertaisessa arvossa pidetty niiden kolmen joukossa ja oli heidän päämiehensä, mutta hän ei vetänyt vertoja niille kolmelle.
22: Benaja, Joojadan poika, joka oli urhoollisen ja suurista teoistaan kuuluisan miehen poika, oli kotoisin Kabseelista. Hän surmasi ne kaksi mooabilaista sankaria, ja hän laskeutui alas ja tappoi lumituiskun aikana leijonan kaivoon.
23: Myöskin surmasi hän egyptiläisen miehen, sen suurikasvuisen, viittä kyynärää pitkän miehen. Egyptiläisellä oli kädessä keihäs, joka oli niinkuin kangastukki, mutta hän meni häntä vastaan ainoastaan sauva kädessä. Ja hän tempasi keihään egyptiläisen kädestä ja tappoi hänet hänen omalla keihäällään.
24: Tällaisia teki Benaja, Joojadan poika. Ja hän oli kuulu niiden kolmen urhon joukossa.
25: Hän oli arvossa pidetty niiden kolmenkymmenen joukossa, mutta hän ei vetänyt vertoja niille kolmelle. Ja Daavid asetti hänet henkivartiostonsa päälliköksi.
26: Sotaurhot olivat: Asael, Jooabin veli; Elhanan, Doodon poika, Beetlehemistä;
27: harorilainen Sammot; pelonilainen Heeles;
28: tekoalainen Iira, Ikkeksen poika; anatotilainen Abieser;
29: huusalainen Sibbekai; ahohilainen Iilai;
30: netofalainen Maharai; netofalainen Heeled, Baanan poika;
31: Iitai, Riibain poika, benjaminilaisten Gibeasta, piratonilainen Benaja;
32: Huurai Nahale-Gaasista; arabalainen Abiel;
33: baharumilainen Asmavet; saalbonilainen Eljahba;
34: gisonilainen Bene-Haasem; hararilainen Joonatan, Saagen poika;
35: hararilainen Abiam, Saakarin poika; Elifal, Uurin poika;
36: mekeralainen Heefer; pelonilainen Ahia;
37: karmelilainen Hesro; Naarai, Esbain poika;
38: Jooel, Naatanin veli; Mibhar, Hagrin poika;
39: ammonilainen Selek; beerotilainen Nahrai, Jooabin, Serujan pojan aseenkantaja;
40: jeteriläinen Iira; jeteriläinen Gaareb;
41: heettiläinen Uuria; Saabad, Ahlain poika;
42: ruubenilainen Adina, Siisan poika, ruubenilaisten päämies, ja hänen kanssaan kolmekymmentä muuta;
43: Haanan, Maakan poika, ja mitniläinen Joosafat;
44: astarotilainen Ussia; Saama ja Jegiel, aroerilaisen Hootamin pojat;
45: Jediael, Simrin poika, ja hänen veljensä Jooha, tiisiläinen;
46: Eliel-Mahavim sekä Jeribai ja Joosavja, Elnaamin pojat, ja mooabilainen Jitma;
47: Eliel, Oobed ja Jaasiel-Mesobaja.
|
