Jak 2

2: Om till exempel i eder församling inträder en man med guldring på fingret och i präktiga kläder, och jämte honom inträder en fattig man i smutsiga kläder,
3: och I då vänden edra blickar till den som bär de präktiga kläderna och sägen till honom: "Sitt du här på denna goda plats", men däremot sägen till den fattige: "Stå du där", eller: "Sätt dig därnere vid min fotapall" -
4: haven I icke då kommit i strid med eder själva och blivit domare som döma efter orätta grunder?
5: Hören, mina älskade bröder: Har icke Gud utvald just dem som i världens ögon äro fattiga till att bliva rika i tro, och att få till arvedel det rike han har lovat åt dem som älska honom?
6: I åter haven visat förakt för den fattige. Är det då icke de rika som förtrycka eder, och är det icke just de, som draga eder inför domstolarna?
7: Är det icke de, som smäda det goda namn som är nämnt över eder?
8: Om I, såsom skriften bjuder, fullgören den konungsliga lagen: "Du skall älska din nästa såsom dig själv", då gören I visserligen väl.
9: Men om I haven anseende till personen, så begån I synd och bliven av lagen överbevisade om att vara överträdare.
10: Ty om någon håller hela lagen i övrigt, men felar i ett, så är han skyldig till allt.
11: Densamme som sade: "Du skall icke begå äktenskapsbrott", han sade ju ock: "Du skall icke dräpa." Om du nu visserligen icke begår äktenskapsbrott, men dräper, så är du dock en lagöverträdare.
12: Talen och handlen så, som det höves människor vilka skola dömas genom frihetens lag.
13: Ty domen skall utan barmhärtighet drabba den som icke har visat barmhärtighet; barmhärtighet åter kan frimodigt träda fram inför domen.
14: Mina bröder, vartill gagnar det, om någon säger sig hava tro, men icke har gärningar? Icke kan väl tron frälsa honom?
15: Om någon, vare sig en broder eller en syster, saknade kläder och vore utan mat för dagen
16: och någon av eder då sade till denne: "Gå i frid, kläd dig varmt, och ät dig mätt" - vartill gagnade detta, såframt han icke därjämte gåve honom vad hans kropp behövde?
17: Så är ock tron i sig själv död, om den icke har med sig gärningar.
18: Nu torde någon säga: "Du har ju tro?" - "Ja, och jag har också gärningar; visa mig du din tro utan gärningar, så vill jag genom mina gärningar visa dig min tro."
19: Du tror att Gud är en. Däri gör du rätt; också de onda andarna tro det och bäva.
20: Men vill du då förstå, du fåkunniga människa, att tron utan gärningar är till intet gagn!
21: Blev icke Abraham, vår fader, rättfärdig av gärningar, när han frambar sin son Isak på altaret?
22: Du ser alltså att tron samverkade med hans gärningar, och av gärningarna blev tron fullkomnad,
23: och så fullbordades det skriftens ord som säger: "Abraham trodde Gud, och det räknades honom till rättfärdighet"; och han blev kallad "Guds vän".
24: I sen alltså att det är av gärningar som en människa bliver rättfärdig, och icke av tro allenast.
25: Och var det icke på samma sätt med skökan Rahab? Blev icke hon rättfärdig av gärningar, när hon tog emot sändebuden och sedan på en annan väg släppte ut dem?
26: Ja, såsom kroppen utan ande är död, så är ock tron utan gärningar död.

 

2: For if there come unto your assembly a man with a gold ring, in goodly apparel, and there come in also a poor man in vile raiment;
3: And ye have respect to him that weareth the gay clothing, and say unto him, Sit thou here in a good place; and say to the poor, Stand thou there, or sit here under my footstool:
4: Are ye not then partial in yourselves, and are become judges of evil thoughts?
5: Hearken, my beloved brethren, Hath not God chosen the poor of this world rich in faith, and heirs of the kingdom which he hath promised to them that love him?
6: But ye have despised the poor. Do not rich men oppress you, and draw you before the judgment seats?
7: Do not they blaspheme that worthy name by the which ye are called?
8: If ye fulfil the royal law according to the scripture, Thou shalt love thy neighbour as thyself, ye do well:
9: But if ye have respect to persons, ye commit sin, and are convinced of the law as transgressors.
10: For whosoever shall keep the whole law, and yet offend in one point, he is guilty of all.
11: For he that said, Do not commit adultery, said also, Do not kill. Now if thou commit no adultery, yet if thou kill, thou art become a transgressor of the law.
12: So speak ye, and so do, as they that shall be judged by the law of liberty.
13: For he shall have judgment without mercy, that hath shewed no mercy; and mercy rejoiceth against judgment.
14: What doth it profit, my brethren, though a man say he hath faith, and have not works? can faith save him?
15: If a brother or sister be naked, and destitute of daily food,
16: And one of you say unto them, Depart in peace, be ye warmed and filled; notwithstanding ye give them not those things which are needful to the body; what doth it profit?
17: Even so faith, if it hath not works, is dead, being alone.
18: Yea, a man may say, Thou hast faith, and I have works: shew me thy faith without thy works, and I will shew thee my faith by my works.
19: Thou believest that there is one God; thou doest well: the devils also believe, and tremble.
20: But wilt thou know, O vain man, that faith without works is dead?
21: Was not Abraham our father justified by works, when he had offered Isaac his son upon the altar?
22: Seest thou how faith wrought with his works, and by works was faith made perfect?
23: And the scripture was fulfilled which saith, Abraham believed God, and it was imputed unto him for righteousness: and he was called the Friend of God.
24: Ye see then how that by works a man is justified, and not by faith only.
25: Likewise also was not Rahab the harlot justified by works, when she had received the messengers, and had sent them out another way?
26: For as the body without the spirit is dead, so faith without works is dead also.

 

2: Sillä jos kokoukseenne tulee mies, kultasormus sormessa ja loistavassa puvussa, ja tulee myös köyhä ryysyissä,
3: ja te katsotte loistavapukuisen puoleen ja sanotte: "Istu sinä tähän mukavasti", ja köyhälle sanotte: "Seiso sinä tuossa", tahi: "Istu tähän jalkajakkarani viereen",
4: niin ettekö ole joutuneet ristiriitaan itsenne kanssa, ja eikö teistä ole tullut väärämielisiä tuomareita?
5: Kuulkaa, rakkaat veljeni. Eikö Jumala ole valinnut niitä, jotka maailman silmissä ovat köyhiä, olemaan rikkaita uskossa ja sen valtakunnan perillisiä, jonka hän on luvannut niille, jotka häntä rakastavat?
6: Mutta te olette häväisseet köyhän. Eivätkö juuri rikkaat teitä sorra, ja eivätkö juuri he vedä teitä tuomioistuimien eteen?
7: Eivätkö juuri he pilkkaa sitä jaloa nimeä, joka on lausuttu teidän ylitsenne?
8: Vaan jos täytätte kuninkaallisen lain Raamatun mukaan: "Rakasta lähimmäistäsi niinkuin itseäsi", niin te hyvin teette;
9: mutta jos te henkilöön katsotte, niin teette syntiä, ja laki näyttää teille, että olette lainrikkojia.
10: Sillä joka pitää koko lain, mutta rikkoo yhtä kohtaa vastaan, se on syypää kaikissa kohdin.
11: Sillä hän, joka on sanonut: "Älä tee huorin", on myös sanonut: "Älä tapa"; jos et teekään huorin, mutta tapat, olet lainrikkoja.
12: Puhukaa niin ja tehkää niin kuin ne, jotka vapauden laki on tuomitseva.
13: Sillä tuomio on laupeudeton sille, joka ei ole laupeutta tehnyt; laupeudelle tuomio koituu kerskaukseksi.
14: Mitä hyötyä, veljeni, siitä on, jos joku sanoo itsellään olevan uskon, mutta hänellä ei ole tekoja? Ei kaiketi usko voi häntä pelastaa?
15: Jos veli tai sisar on alaston ja jokapäiväistä ravintoa vailla
16: ja joku teistä sanoo heille: "Menkää rauhassa, lämmitelkää ja ravitkaa itsenne", mutta ette anna heille ruumiin tarpeita, niin mitä hyötyä siitä on?
17: Samoin uskokin, jos sillä ei ole tekoja, on itsessään kuollut.
18: Joku ehkä sanoo: "Sinulla on usko, ja minulla on teot"; näytä sinä minulle uskosi ilman tekoja, niin minä teoistani näytän sinulle uskon.
19: Sinä uskot, että Jumala on yksi. Siinä teet oikein; riivaajatkin sen uskovat ja vapisevat.
20: Mutta tahdotko tietää, sinä turha ihminen, että usko ilman tekoja on voimaton?
21: Eikö Aabraham, meidän isämme, tullut vanhurskaaksi teoista, kun vei poikansa Iisakin uhrialttarille?
22: Sinä näet, että usko vaikutti hänen tekojensa mukana, ja teoista usko tuli täydelliseksi;
23: ja niin toteutui Raamatun sana: "Aabraham uskoi Jumalaa, ja se luettiin hänelle vanhurskaudeksi", ja häntä sanottiin Jumalan ystäväksi.
24: Te näette, että ihminen tulee vanhurskaaksi teoista eikä ainoastaan uskosta.
25: Eikö samoin myös portto Raahab tullut vanhurskaaksi teoista, kun hän otti lähettiläät luokseen ja päästi heidät toista tietä pois?
26: Sillä niinkuin ruumis ilman henkeä on kuollut, niin myös usko ilman tekoja on kuollut.