Från Rilpedia

Yrjö Oskar Ruutu (hette fram till 1927 Ruuth), född 26 december 1887 i Helsingfors, död 27 augusti 1956 i Helsingfors, var en finländsk statsvetare och politiker.

Under 1910-talet deltog han i den finländska självständighetsrörelsen och jägarrörelsen. Under 1920-talet tillägnade han sig idéer som stod nationalsocialismen nära, men återfanns efter andra världskriget nära kommunismen. Yrjö Ruutu var professor i internationell politik vid Yhteiskunnallinen Korkeakoulu 1946-56 och rektor där 1924-32, 1935-45 och 1950-53 samt skolförvaltningens chef 1945-50.

Han var son till Wilhelm Ruuth.

Bibliografi

• Valtiotieteellisistä opinnoista Suomessa. 1919.
• Uusi Suunta. Suomalaisen yhteiskuntaohjelman ääriviivoja. 1920.
• Kansakunta. Poliittinen tutkimus. 1922.
• Kehitys ja edistys valtiollisina kysymyksinä. Vertaileva esitys edistysteorioiden suhteesta valtiotaitoon ja valtiolliseen toimintaan. 1924.
• Valtio II. Valtio-opilliset teoriat. 1924.
• Lyhyt yleisen valtio-opin kurssi Työväen Akatemiassa. 1927.
• Ajan Vaatimus. 1932.
• Valtiotiedon opas. 1932.
• Nykyajan kansainvälinen politiikka. 1934.
• Johdatus valtiosääntöoppiin. 1938.
• Kansainvälinen politiikka tieteellisen tutkimuksen kohteena. 1943.