|
1917
1: För sångmästaren; av David; en psalm, en sång. (68:2) Gud står upp; hans fiender varda förskingrade, och de som hata honom fly för hans ansikte.
2: (68:3) Såsom rök fördrives, så fördrivas de av dig; likasom vaxet smälter för eld, så förgås de ogudaktiga för Guds ansikte.
3: (68:4) Men de rättfärdiga äro glada, de fröjda sig inför Gud och jubla i glädje.
4: (68:5) Sjungen till Guds ära, lovsägen hans namn. Gören väg för honom som drager fram genom öknarna. Hans namn är HERREN, fröjdens inför honom;
5: (68:6) de faderlösas fader och änkors försvarare, Gud i sin heliga boning,
6: (68:7) en Gud som förhjälper de ensamma till ett hem, och som för de fångna ut till lycka; allenast de gensträviga måste bo i en öken.
7: (68:8) Gud, när du drog ut i spetsen för ditt folk, när du gick fram i ödemarken, Sela,
8: (68:9) då bävade jorden, då utgöt himmelen sina flöden inför Guds ansikte; ja, Sinai bävade för Guds ansikte; Israels Guds.
9: (68:10) Ett nåderikt regn lät du falla, o Gud; ditt arvland, som försmäktade, vederkvickte du.
10: (68:11) Din skara fick bo däri; genom din godhet beredde du det åt de betryckta, o Gud.
11: (68:12) Herren låter höra sitt ord, stor är skaran av kvinnor som båda glädje:
12: (68:13) "Härskarornas konungar fly, de fly, och husmodern därhemma får utskifta byte.
13: (68:14) Viljen I då ligga stilla inom edra hägnader? Duvans vingar äro höljda i silver, och hennes fjädrar skimra av guld.
14: (68:15) När den Allsmäktige förströr konungarna i landet, faller snö på Salmon."
15: (68:16) Ett Guds berg är Basans berg, ett högtoppigt berg är Basans berg.
16: (68:17) Men varför sen I så avogt, I höga berg, på det berg som Gud har utkorat till sitt säte, det där ock HERREN skall bo för alltid?
17: (68:18) Guds vagnar äro tiotusenden, tusen och åter tusen; Herren drog fram med dem, Sinai är nu i helgedomen.
18: (68:19) Du for upp i höjden, du tog fångar, du undfick gåvor bland människorna, ja, också de gensträviga skola bo hos HERREN Gud.
19: (68:20) Lovad vare Herren! Dag efter dag bär han oss; Gud är vår frälsning. Sela.
20: (68:21) Gud är för oss en Gud som frälsar, och hos HERREN, Herren finnes räddning från döden.
21: (68:22) Men Gud sönderkrossar sina fienders huvuden, krossar hjässan på den som går där med skuld.
22: (68:23) Herren säger: "Från Basan skall jag hämta dem, från havets djup skall jag hämta dem upp,
23: (68:24) så att du kan stampa med din fot i blod och låta dina hundars tunga få sin del av fienderna."
24: (68:25) Man ser, o Gud, ditt högtidståg, min Guds, min konungs, tåg inne i helgedomen.
25: (68:26) Främst gå sångare, harpospelare följa efter, mitt ibland unga kvinnor som slå på pukor.
26: (68:27) Lova Gud i församlingarna, loven Herren, I av Israels brunn.
27: (68:28) Där går Benjamin, den yngste, han för dem an; där går skaran av Juda furstar, Sebulons furstar, Naftalis furstar.
28: (68:29) Din Gud har beskärt dig makt; så håll nu vid makt, o Gud, vad du har gjort för oss.
29: (68:30) I ditt tempel i Jerusalem bäre konungar fram sina skänker åt dig.
30: (68:31) Näps odjuret i vassen, tjurarnas hop med deras kalvar, folken, må de ödmjukt hylla dig med sina silverstycken. Ja, han förströr de folk som finna behag i krig.
31: (68:32) De mäktige skola komma hit från Egypten, Etiopien skall skynda hit till Gud, med gåvor i händerna.
32: (68:33) I riken på jorden, sjungen till Guds ära; lovsägen Herren, Sela,
33: (68:34) honom som far fram på urtidshimlarnas himmel. Ja, där låter han höra sin röst, en mäktig röst.
34: (68:35) Given Gud makten; över Israel är hans härlighet, och hans makt är i skyarna.
35: (68:36) Fruktansvärd är du, Gud, i din helgedom; Israels Gud, han giver makt och styrka åt sitt folk. Lovad vare Gud!
|
KJV
1: ((To the chief Musician, A Psalm or Song of David.)) Let God arise, let his enemies be scattered: let them also that hate him flee before him.
2: As smoke is driven away, so drive them away: as wax melteth before the fire, so let the wicked perish at the presence of God.
3: But let the righteous be glad; let them rejoice before God: yea, let them exceedingly rejoice.
4: Sing unto God, sing praises to his name: extol him that rideth upon the heavens by his name JAH, and rejoice before him.
5: A father of the fatherless, and a judge of the widows, is God in his holy habitation.
6: God setteth the solitary in families: he bringeth out those which are bound with chains: but the rebellious dwell in a dry land.
7: O God, when thou wentest forth before thy people, when thou didst march through the wilderness; Selah:
8: The earth shook, the heavens also dropped at the presence of God: even Sinai itself was moved at the presence of God, the God of Israel.
9: Thou, O God, didst send a plentiful rain, whereby thou didst confirm thine inheritance, when it was weary.
10: Thy congregation hath dwelt therein: thou, O God, hast prepared of thy goodness for the poor.
11: The Lord gave the word: great was the company of those that published it.
12: Kings of armies did flee apace: and she that tarried at home divided the spoil.
13: Though ye have lien among the pots, yet shall ye be as the wings of a dove covered with silver, and her feathers with yellow gold.
14: When the Almighty scattered kings in it, it was white as snow in Salmon.
15: The hill of God is as the hill of Bashan; an high hill as the hill of Bashan.
16: Why leap ye, ye high hills? this is the hill which God desireth to dwell in; yea, the LORD will dwell in it for ever.
17: The chariots of God are twenty thousand, even thousands of angels: the Lord is among them, as in Sinai, in the holy place.
18: Thou hast ascended on high, thou hast led captivity captive: thou hast received gifts for men; yea, for the rebellious also, that the LORD God might dwell among them.
19: Blessed be the Lord, who daily loadeth us with benefits, even the God of our salvation. Selah.
20: He that is our God is the God of salvation; and unto GOD the Lord belong the issues from death.
21: But God shall wound the head of his enemies, and the hairy scalp of such an one as goeth on still in his trespasses.
22: The Lord said, I will bring again from Bashan, I will bring my people again from the depths of the sea:
23: That thy foot may be dipped in the blood of thine enemies, and the tongue of thy dogs in the same.
24: They have seen thy goings, O God; even the goings of my God, my King, in the sanctuary.
25: The singers went before, the players on instruments followed after; among them were the damsels playing with timbrels.
26: Bless ye God in the congregations, even the Lord, from the fountain of Israel.
27: There is little Benjamin with their ruler, the princes of Judah and their council, the princes of Zebulun, and the princes of Naphtali.
28: Thy God hath commanded thy strength: strengthen, O God, that which thou hast wrought for us.
29: Because of thy temple at Jerusalem shall kings bring presents unto thee.
30: Rebuke the company of spearmen, the multitude of the bulls, with the calves of the people, till every one submit himself with pieces of silver: scatter thou the people that delight in war.
31: Princes shall come out of Egypt; Ethiopia shall soon stretch out her hands unto God.
32: Sing unto God, ye kingdoms of the earth; O sing praises unto the Lord; Selah:
33: To him that rideth upon the heavens of heavens, which were of old; lo, he doth send out his voice, and that a mighty voice.
34: Ascribe ye strength unto God: his excellency is over Israel, and his strength is in the clouds.
35: O God, thou art terrible out of thy holy places: the God of Israel is he that giveth strength and power unto his people. Blessed be God.
|
PR33.38
1: Veisuunjohtajalle; Daavidin virsi, laulu.
2: Jumala nousee, hänen vihollisensa hajaantuvat, hänen vihamiehensä pakenevat hänen kasvojensa edestä.
3: Sinä hajotat heidät, niinkuin savu hajoaa; niinkuin vaha sulaa tulen hohteessa, niin jumalattomat häviävät Jumalan kasvojen edessä.
4: Mutta vanhurskaat iloitsevat ja riemuitsevat Jumalan kasvojen edessä, he ihastuvat ilosta.
5: Laulakaa Jumalalle, veisatkaa hänen nimensä kiitosta. Tehkää tie hänelle, joka kiitää halki arojen. Hänen nimensä on Herra, riemuitkaa hänen kasvojensa edessä.
6: Hän on orpojen isä ja leskien puolustaja, Jumala pyhässä asunnossansa,
7: Jumala, joka antaa hyljätyille kodin ja johtaa vangitut onneen. Vain niskoittelijat asuvat kuivassa maassa.
8: Jumala, kun sinä kävit kansasi edellä, kun sinä kuljit erämaassa, - Sela -
9: niin maa vapisi ja taivaat tiukkuivat Jumalan kasvojen edessä, Siinai vapisi Jumalan, Israelin Jumalan, kasvojen edessä.
10: Runsaalla sateella sinä, Jumala, kostutit perintömaasi; ja kun se oli näännyksissä, niin sinä virvoitit sen.
11: Sinun laumasi asettui siihen; hyvyydessäsi, Jumala, sinä sen kurjille valmistit.
12: Herra antaa sanoman, suuri on voitonsanoman saattajatarten joukko:
13: "Sotajoukkojen kuninkaat pakenevat, he pakenevat, ja perheen emäntä jakaa saaliin.
14: Jäättekö makailemaan karjatarhojen vaiheille? Kyyhkysen siivet ovat hopealla silatut, sen sulat keltaisella kullalla!
15: Kun Kaikkivaltias siellä hajotti kuninkaat, satoi lunta Salmonilla."
16: Baasanin vuori on Jumalan vuori, Baasanin vuori on monihuippuinen vuori.
17: Miksi te, monihuippuiset vuoret, karsaasti katsotte vuorta, jolla Jumala on mielistynyt asumaan? Totisesti, Herra asuu siellä iankaikkisesti.
18: Jumalan sotavaunuja on kymmenet tuhannet, on tuhannen kertaa tuhannet; Herra on niiden keskellä, pyhyydessään niinkuin Siinai.
19: Sinä astuit ylös korkeuteen, otit vankeja saaliiksesi, sait ihmisiä lahjaksesi: niskoittelijatkin joutuvat asumaan Herran Jumalan tykönä.
20: Kiitetty olkoon Herra joka päivä. Meitä kantaa Jumala, meidän apumme. Sela.
21: Meillä on Jumala, Jumala, joka auttaa, ja Herra, Herra, joka kuolemasta vapahtaa.
22: Mutta Jumala murskaa vihollistensa pään, niiden karvaisen päälaen, jotka synneissänsä vaeltavat.
23: Herra sanoo: "Baasanista minä heidät palautan, palautan meren syvyyksistä,
24: että sinä polkisit jalkasi vereen, että sinun koiriesi kieli saisi osansa vihollisista".
25: Julkinähtävät ovat sinun juhlasaattosi, Jumala, minun Jumalani, kuninkaani juhlasaatot pyhäkössä.
26: Laulajat käyvät edellä, kanteleensoittajat jäljessä, keskellä nuoret naiset vaskirumpuja lyöden.
27: Kiittäkää Jumalaa seurakunnan kokouksissa, kiittäkää Herraa te, jotka olette Israelin lähteestä.
28: Tuolla on Benjamin, nuorin, heitä johtaen, Juudan ruhtinaat joukkoinensa, Sebulonin ruhtinaat, Naftalin ruhtinaat.
29: Sinun Jumalasi on säätänyt sinulle vallan. Vahvista, Jumala, minkä olet hyväksemme tehnyt.
30: Sinun temppelisi tähden, joka kohoaa Jerusalemissa, kuninkaat tuovat sinulle lahjoja.
31: Käske ankarasti ruovikon petoa, härkien laumaa ynnä vasikoita, kansoja, lankeamaan maahan hopeaharkkoinensa. Hän hajottaa kansat, jotka sotia rakastavat.
32: Mahtavat saapuvat Egyptistä, Etiopia kiiruhtaa ojentamaan käsiänsä Jumalan puoleen.
33: Te maan valtakunnat, laulakaa Jumalalle, veisatkaa Herran kiitosta, - Sela -
34: hänen, joka kiitää ikuisten taivasten taivaissa! Katso, hän antaa äänellänsä väkevän jylinän.
35: Antakaa väkevyys Jumalalle! Hänen herrautensa on Israelin yllä ja hänen voimansa pilvien tasalla. [68:36] Peljättävä on Jumala, joka ilmestyy sinun pyhäköstäsi, Israelin Jumala. Hän antaa kansallensa voiman ja väkevyyden. Kiitetty olkoon Jumala.
|
